Pojan päätös tuli perheelle täytenä yllätyksenä. Hän kertoi haluavansa lähteä Ukrainaan vapaaehtoistaistelijaksi. Perhe yritti puhua häntä ympäri, mutta tämä piti päänsä.
Pojan sureva isä on perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Jyrki Åland. Hän kertoo tapauksesta Ylelle:
20-vuotias Leo Åland oli saanut armeijassa ollessaan ajatuksen lähteä vapaaehtoistaistelijaksi Ukrainaan. Motiivina oli isän mukaan auttamisenhalu ja jonkinlainen kutsumus. Perhe ei lähtöä hyväksynyt.
– Keskustelimme vaaroista ja kehotimme miettimään jotain muuta vaihtoehtoa, isä Jyrki kertoo.
Mutta tästä ei ollut apua, poika piti päänsä ja allekirjoitti palvelussopimuksen, jolla hän sitoutuisi palvelemaan Ukrainan asevoimia vähintään kuusi kuukautta.
Rintamalla poika tuli toisiin ajatuksiin, ja halusi palata kotiin. Mutta palvelussopimusta ei voinut päättää ennen määräaikaa. Sopimus velvoitti hänet jäämään.
Ulkoministeriön sivuilla on sittemmin julkaistu vapaaehtoistaistelijaksi lähtemistä harkitseville ohjeet, joissa mainitaan myös palvelussopimuksesta. Ohjeissa todetaan, että sopimus on luonteeltaan yksityisoikeudellinen ja sitä voi olla käytännössä mahdotonta purkaa. Ote ohjeista:
”Ulkomaalaiset vapaaehtoistaistelijat tekevät palvelussopimuksen Ukrainan asevoimien kanssa yleensä kolmeksi vuodeksi. Minimipalvelusaika on keväästä 2024 lähtien ollut kuusi kuukautta. Palvelussopimus on luonteeltaan yksityisoikeudellinen sopimus ja siihen sovelletaan Ukrainan lainsäädäntöä. Tällaista sopimusta voi olla käytännössä mahdotonta purkaa. Ulkoministeriö ei voi avustaa sopimusten tekemisessä tai niistä irtautumisessa.
Sopimuksen teon jälkeen vapaaehtoiset saavat lyhyen koulutuksen ja varusteet, minkä jälkeen heidät usein sijoitetaan yksiköihin, joissa on muita ulkomaalaisia. Koulutus ei vastaa suomalaista varusmieskoulutusta. Sopimuksen teon yhteydessä vapaaehtoistaistelijat ilmoittavat asevoimille lähiomaisensa nimen ja yhteystiedot. He voivat myös esittää toiveen, mitä haluavat ruumiilleen tehtävän, jos palvelus päättyy kuolemaan.”
Isä yritti auttaa poikaansa. Åland kertoo olleensa yhteydessä ulkoministeriöön ja pyytäneensä apua poikansa saamiseksi turvaan. Hän teki kaiken voitavansa poikansa kotiuttamiseksi, mutta suunnitelma ei onnistunut.
Rintamasodankäynnin luonne on lyhyessä ajassa muuttunut. Leo viestitti perheelleen dronejen uhasta: ”Suomen pitäis käyttää paljon enemmän droneja ja muuttaa taktiikoita. Koska nää dronet näkee kauas ja niissä on lämpökamerat ja kaikki.”
Viimeisen viestinsä Åland lähetti pojalleen 9. huhtikuuta. Siihen ei tullut enää vastausta.
– Hän kuoli jossain päin Itä-Ukrainaa siihen, mistä oli eniten huolissaan eli ihmisen ohjaaman droonin hyökkäykseen, Åland kertoo Ylelle.
Jyrki Åland haluaa kertoa poikansa tarinan siinä toivossa, että se saa jonkun muun vapaaehtoiseksi taistelijaksi lähtöä harkitsevan muuttamaan mieltään.
Ålandin mukaan mikään Suomessa ei valmistanut hänen poikaansa siihen, mitä tämä kohtasi Ukrainassa. Rintamalla ollessaan hän täytti koulujen yhteishakukaavakkeita. Ei 20-vuotias ajattele kuolevansa.
Ylen juttu täällä >
