
Kruunusilloille on järkevä vaihtoehto – perussuomalaisten Markku Saarikangas esittää lauttoja
HELSINKI | Kruunuvuoren selän ylittäviä siltoja esitellään mahtavana hankeena, joka yhdessä Guggenheim-museon kanssa tekisi Helsingistä yhä näyttävämmän arkkitehtuurin ulkoilmamuseon. Wow-arkkitehtuurin ja poliittisen nyhtökauran alle ovat jääneet selvitykset siitä, miten uusien itäisten kaupunginosien liikenne keskustaan olisi fiksuinta hoitaa. Mitäpä jos ottaisimme esimerkkiä liikenneratkaisuista muualta Euroopasta.
Venetsiassa paikasta toiseen pöristellään pitkin kanavia vaporetoilla, kanavabusseilla, joilla liikenne hoituu sutjakasti ja ympäristöarvoja kunnioittaen. Hyvin on pärjätty iät ja ajat, vaikka paikallista liikkujaa ja turistia riittää Casanovan kaupungissa vuosittain miljoonatolkulla.
Kruunusillat maksaisivat vähintään tänään taululla olevat 260 miljoonaa euroa. Siis jos kaikki menee niin kuin nyt lasketaan. Julkisessa rakentamisessa rahaa tuppaa menemään rutkasti alkuperäisiä laskelmia enemmän. Länsimetroa laskentamallina käyttäen Kruunusillat maksaisivat hyvinkin puoli miljardia euroa.
Kruunusilloilla jalkapatikka tai pyöräily ovat melkoisen viileätä kyytiä yli puolet vuodesta, lokakuusta pitkälle kevääseen. Raitiovaunussa kyyti on toki lämmintä, ripeää ja miellyttävää, mutta samanalaista se voisi olla vaihtoehtoisillakin kulkuneuvoilla. Vaikkapa veden päällä liikkuvilla aluksilla eli lautoilla.
Autoillahan silloille ei ole asiaa. Se tuskin on kuitenkaan kenellekään kynnyskysymys, sillä keskustan parkkipaikat ovat jo nyt täynnä.
Kokonaan toinen asia on sitten se, tarvitaanko siltavaihtoehtoja muuhun kuin työmatkaliikenteeseen. Laajasalon seuduilta asiointiliikenne on tähän mennessä luontevasti suuntautunut Itäkeskukseen ja Herttoniemeen päin. Ja ovatko tulevaisuuden harvat työpaikat Helsingin keskustassa? Sitäkin tohtinee pohtia, kun ratkaisuja tehdään sadan vuoden perspektiivillä. Ja miten liikutaan vaikkapa 10-20 vuoden kuluttua, kun nykyiset kulkimet ovat huvittavaa historiaa? Entäpä ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma merenpinnan nousu?
Lautassa on järkeä ja tunnetta
Lauttavaihtoehto on jäänyt vähälle huomiolle, vaikka Suomenlinnaan sellaisella pääsee sukkelasti ja lauttojen kapasiteetti on riittänyt myös kesän turistimassoille. Puolella miljardilla saisi aikamoisen lauttalaivaston ja sitä tukevat muut liikenneratkaisut.
Millainen olisi sitten Kruunusiltojen lauttavaihtoehto Laajasalosta Katajanokalle, sieltähän sipaisee keskustan töiden tai palvelujen ääriin tuossa tuokiossa jalan tai ratikalla?
– Lautan nopeus voisi olla 10 solmua, jolloin matka-aika olisi 10 minuuttia. Yhden lautan kapasiteetti voitaisiin mitoittaa jonnekin 500 – 750 matkustajan välille. Nykyinen Suomenlinnan lauttahan ottaa kyytiin 400 matkustajaa. Näitä pohtii Helsingin Perussuomalaisten puheenjohtaja Markku Saarikangas.
– Samalla syntyisivät satamaterminaalit Laajasalon rantaan ja Katajanokalle, värittämään kaupunginosien elämää ja luomaan osaltaan urbaania kaupunkikulttuuria.
Saarikankaan mukaan talven mahdolliset jäätkään eivät olisi ongelma, näinä ilmastonmuutoksen aikoina.
– Lauttoja tarvittaisiin laskelmieni mukaan kolme, jotta ruuhka-ajoistakin selvitään. Alukset kulkisivat LNG-kaasulla, olisivat jäävahvistettuja ja ne rakennettaisiin Suomessa. Lauttojen ja terminaalien hinnaksi arvioin kokonaisuutena noin 30 miljoonaa euroa. Aika paljon vähemmän kuin siltavaihtoehto.
– On selvää, että ennen rakennuspäätöstä eri vaihtoehtojen kustannuslaskelmat tulee tehdä uudelleen ja tutkia kunnolla muutkin vaihtoehdot kuin nämä sillat yli synkän virran.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.