Kunnissa alkoivat rajut leikkaukset

Talousahdingossa paini­vien kuntien on etsittävä sääs­töjä ankarin ottein mikäli mei­naavat selvitä velvoitteistaan. Hyiset alkutalven tuulet puhal­tavat esimerkiksi Kouvolassa, jossa kaupunki aikoo vähentää noin 600 työntekijää ensi vuo­den loppuun mennessä. Perus­suomalaisten kouvolalaiskan­sanedustaja Jari Lindström pelkää, että yli puolet vähennyk­sestä joudutaan toteuttamaan ir­tisanomisilla.

– Se on erittäin inhottavaa, mi­käli joudutaan irtisanomaan työntekijöitä, mutta kaupungin talouden kuntoon saattamisek­si joudutaan käyttämään kaikkia keinoja, Lindström kertoo.

Kouvolassa on 87 000 asukas­ta ja kaupungin palvelukses­sa työskentelee yli 6 500 ihmis­tä. Kaupungin menot ovat noin 600 miljoonaa euroa vuodessa ja suurin osa niistä on henkilöstö­menoja. Ei siis ihme, että henki­löstöön kohdistuu 20 miljoonan euron säästöt.

Ahdingon taustalla kuntaliitos

Lindströmin mielestä Kouvo­lan ahdingon taustalla on usei­ta syitä, mutta listan kärkeen nousee kuntaliitos. Anjalankos­ki, Elimäki, Jaala, Kuusankoski ja Valkeala liittyivät Kouvolaan vuonna 2009.

– Jokaisella kunnalla oli erilai­nen päätöksentekokulttuuri ja tietotekniikkajärjestelmä, mikä erityisesti aiheutti ongelmia ta­louden seuraamisessa. Myös kuntaliitoksen jälkeinen viiden vuoden suoja-aika on paisut­tanut henkilöstömenoja, Lind­ström toteaa.

Lain määräämä kuntaliitoksen jälkeinen viiden vuoden suo­ja-aika päättyy vuoden lopus­sa 27 kunnassa, niin myös Kou­volassa.

– Irtisanomissuojaa maksetaan nyt työntekijöiden selkänahas­ta, kun väkeä ei voinut vähentää aiemmin järjettömän suoja-ajan takia. Sen vuoksi olisi pitänyt käyttää enemmän eläköitymistä hyväksi menojen hillitsemisek­si, Lindström pohtii.

Mitä tekee hallitus?

Kuntaliitoksen suoja-ajan li­säksi Kouvolan ahdinkoa ovat lisänneet tehtaiden sulkeminen ja verotulojen vähentyminen sekä valtionosuuksien leikkaa­minen. Lindström katsoo val­tion suuntaan.

– Valtiovallan rooli on suu­ri. Kuntien tehtäviä on lisätty, mutta valtionosuuksia on lei­kattu ja vähennetään edelleen, Lindström sanoo.

Kunnilla on hoidettavanaan yli 500 lakisääteistä velvoitet­ta. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus on luvannut vähentää kuntien velvoitteita miljardilla eurolla lähivuosina. Lindström ei kaipaa sanahelinää vaan oi­keita tekoja.

– Kuntien yt-neuvotteluja hel­pottaisi se, että valtiovalta päät­täisi pikaisesti mitkä tehtävät kuuluvat kuntien ja mitkä val­tion hoidettavaksi. Hallitus pal­lottelee tässä asiassa eli nyt jon­kun pitäisi näyttää todellista johtajuutta, Lindström vaatii.

Vaikka Kataisen hallitus on lu­paillut karsia kuntien tehtäviä, niin samalla se vaatii kunnil­ta miljardisäästöjä vuoteen 2017 mennessä. Tämä merkitsee tun­tuvia leikkauksia esimerkiksi yli
200 000 asukkaan Jyväskylän kaupungissa.

Jyväskylä joutuu etsimään 50 miljoonan euron säästöt seu­raavan kolmen vuoden aikana. Kaupungin taloudellinen tilan­ne on surkea, joten säästöt on suunnattu henkilöstöön ja pal­veluihin. Talousahdingon syyt ovat samankaltaiset kuin Kou­volassa.

Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kanssa kuntaliitok­sen tehneen Jyväskylän palk­kalistoilla on noin 7 000 työn­tekijää. Kymmenien miljoonien säästöt merkitsevät enintään 900 henkilötyövuoden vähen­nystä vuoteen 2016 mennessä.

Jyväskylässä rajuja menoleikkauksia

Koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut ovat meneillään Jy­väskylässä ja ne päättyvät 12. marraskuuta. Kuntien teknis­ten neuvottelujärjestön KTN:n pääluottamusmies Pekka Ku­pari pitää yt-neuvotteluja har­vinaisena.

– Tilanne on siitä harvinainen, että meillä ei ole aiemmin pu­huttu irtisanomisista tai lomau­tuksista. Koko henkilöstö on lähtökohtaisesti tasa-arvoises­ti samassa asemassa, mutta aika näyttää miten käy. On helpompi vähentää väkeä tekniseltä puo­lelta kuin terveydenhuollosta, Kupari toteaa.

Kupari ei näe irtisanomisille pakkorakoa, sillä kaupungin ta­lousarvio ei ole hänen mieles­tään huonompi kuin edellisvuo­sina. Kuparin mukaan taustalla on valtion suunnitelmat, jotka aiheuttivat Jyväskylälle ja muil­le kunnille säästöpaineet.

– Kuntien pitäisi säästää mil­jardi euroa. Jos valtio sälyttää kunnille lisää tehtäviä, niin pi­täisi välillä myös karsia jotain pois. Esimerkiksi sairaanhoito, pelastustoimi ja ympäristöter­veydenhuolto voisivat olla val­tion hoidettavana, Kupari sanoo.

Henkilöstömenojen lisäksi Jy­väskylä aikoo karsia palvelujaan rajulla kädellä. Lakkautuslistal­la on kouluja, terveysasema ja kirjastoja. Säästöt tuntuvat ve­ronmaksajien arjessa ja lompa­kossa.

– Esimerkiksi teknisellä sek­torilla katujen talvikunnossa­pidossa vastuu siirretään kau­pungilta kiinteistöille, kuten lain mukaan on mahdollista. Tämä lisää kiinteistöjen vastuuta ja kustannuksia, Kupari kertoo.

Työntekijät ovat ahtaalla

Suomen kunnissa työskentelee nyt noin 432 000 työntekijää. Valtaosa henkilöstöstä työsken­telee sosiaali- ja terveystehtävis­sä sekä opetuspuolella. Yt-aallon seurauksena vähennyksiä on lu­vassa joka sektorille.

Vaikka kuntien pitää hoitaa la­kisääteiset peruspalvelut, niin yt-neuvottelut huolestuttavat raskasta työtä tekeviä tervey­denhoidon ammattilaisia. Yksi heistä on Jyväskylässä, Palokan terveyskeskuksessa, työskente­levä sairaanhoitaja Mirva Poh­jalainen.

– Yt-neuvottelut mietityt­tää, että mitä tapahtuu. Mi­nulla on perhe ja meillä on asuntolainaa. Mielestäni on väärin, jos hoitopuolelta vä­hennetään henkilöstöä. Po­tilaiden hoidon turvallisuus kärsii, jos hoitohenkilöstön määrä vähenee, Pohjalainen toteaa.

Perussuomalaisten kansan­edustaja Jari Lindström on samoilla linjoilla Pohjalaisen kanssa.

– Mahdollisia säästöjä täy­tyy tietenkin etsiä kuntasek­torin joka osa-alueelta. Ter­veydenhuollon ongelmana on, että se sitoo eniten rahaa kunnissa. Mielestäni tervey­denhuoltoon ja hoivapuolel­le tarvitaan tulevaisuudessa lisää käsiä väestön ikään­tymisenkin johdosta, Lind­ström sanoo.

Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 14/2013 -lehdessä.