Talousahdingossa painivien kuntien on etsittävä säästöjä ankarin ottein mikäli meinaavat selvitä velvoitteistaan. Hyiset alkutalven tuulet puhaltavat esimerkiksi Kouvolassa, jossa kaupunki aikoo vähentää noin 600 työntekijää ensi vuoden loppuun mennessä. Perussuomalaisten kouvolalaiskansanedustaja Jari Lindström pelkää, että yli puolet vähennyksestä joudutaan toteuttamaan irtisanomisilla.
– Se on erittäin inhottavaa, mikäli joudutaan irtisanomaan työntekijöitä, mutta kaupungin talouden kuntoon saattamiseksi joudutaan käyttämään kaikkia keinoja, Lindström kertoo.
Kouvolassa on 87 000 asukasta ja kaupungin palveluksessa työskentelee yli 6 500 ihmistä. Kaupungin menot ovat noin 600 miljoonaa euroa vuodessa ja suurin osa niistä on henkilöstömenoja. Ei siis ihme, että henkilöstöön kohdistuu 20 miljoonan euron säästöt.
Ahdingon taustalla kuntaliitos
Lindströmin mielestä Kouvolan ahdingon taustalla on useita syitä, mutta listan kärkeen nousee kuntaliitos. Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kuusankoski ja Valkeala liittyivät Kouvolaan vuonna 2009.
– Jokaisella kunnalla oli erilainen päätöksentekokulttuuri ja tietotekniikkajärjestelmä, mikä erityisesti aiheutti ongelmia talouden seuraamisessa. Myös kuntaliitoksen jälkeinen viiden vuoden suoja-aika on paisuttanut henkilöstömenoja, Lindström toteaa.
Lain määräämä kuntaliitoksen jälkeinen viiden vuoden suoja-aika päättyy vuoden lopussa 27 kunnassa, niin myös Kouvolassa.
– Irtisanomissuojaa maksetaan nyt työntekijöiden selkänahasta, kun väkeä ei voinut vähentää aiemmin järjettömän suoja-ajan takia. Sen vuoksi olisi pitänyt käyttää enemmän eläköitymistä hyväksi menojen hillitsemiseksi, Lindström pohtii.
Mitä tekee hallitus?
Kuntaliitoksen suoja-ajan lisäksi Kouvolan ahdinkoa ovat lisänneet tehtaiden sulkeminen ja verotulojen vähentyminen sekä valtionosuuksien leikkaaminen. Lindström katsoo valtion suuntaan.
– Valtiovallan rooli on suuri. Kuntien tehtäviä on lisätty, mutta valtionosuuksia on leikattu ja vähennetään edelleen, Lindström sanoo.
Kunnilla on hoidettavanaan yli 500 lakisääteistä velvoitetta. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus on luvannut vähentää kuntien velvoitteita miljardilla eurolla lähivuosina. Lindström ei kaipaa sanahelinää vaan oikeita tekoja.
– Kuntien yt-neuvotteluja helpottaisi se, että valtiovalta päättäisi pikaisesti mitkä tehtävät kuuluvat kuntien ja mitkä valtion hoidettavaksi. Hallitus pallottelee tässä asiassa eli nyt jonkun pitäisi näyttää todellista johtajuutta, Lindström vaatii.
Vaikka Kataisen hallitus on lupaillut karsia kuntien tehtäviä, niin samalla se vaatii kunnilta miljardisäästöjä vuoteen 2017 mennessä. Tämä merkitsee tuntuvia leikkauksia esimerkiksi yli
200 000 asukkaan Jyväskylän kaupungissa.
Jyväskylä joutuu etsimään 50 miljoonan euron säästöt seuraavan kolmen vuoden aikana. Kaupungin taloudellinen tilanne on surkea, joten säästöt on suunnattu henkilöstöön ja palveluihin. Talousahdingon syyt ovat samankaltaiset kuin Kouvolassa.
Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kanssa kuntaliitoksen tehneen Jyväskylän palkkalistoilla on noin 7 000 työntekijää. Kymmenien miljoonien säästöt merkitsevät enintään 900 henkilötyövuoden vähennystä vuoteen 2016 mennessä.
Jyväskylässä rajuja menoleikkauksia
Koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut ovat meneillään Jyväskylässä ja ne päättyvät 12. marraskuuta. Kuntien teknisten neuvottelujärjestön KTN:n pääluottamusmies Pekka Kupari pitää yt-neuvotteluja harvinaisena.
– Tilanne on siitä harvinainen, että meillä ei ole aiemmin puhuttu irtisanomisista tai lomautuksista. Koko henkilöstö on lähtökohtaisesti tasa-arvoisesti samassa asemassa, mutta aika näyttää miten käy. On helpompi vähentää väkeä tekniseltä puolelta kuin terveydenhuollosta, Kupari toteaa.
Kupari ei näe irtisanomisille pakkorakoa, sillä kaupungin talousarvio ei ole hänen mielestään huonompi kuin edellisvuosina. Kuparin mukaan taustalla on valtion suunnitelmat, jotka aiheuttivat Jyväskylälle ja muille kunnille säästöpaineet.
– Kuntien pitäisi säästää miljardi euroa. Jos valtio sälyttää kunnille lisää tehtäviä, niin pitäisi välillä myös karsia jotain pois. Esimerkiksi sairaanhoito, pelastustoimi ja ympäristöterveydenhuolto voisivat olla valtion hoidettavana, Kupari sanoo.
Henkilöstömenojen lisäksi Jyväskylä aikoo karsia palvelujaan rajulla kädellä. Lakkautuslistalla on kouluja, terveysasema ja kirjastoja. Säästöt tuntuvat veronmaksajien arjessa ja lompakossa.
– Esimerkiksi teknisellä sektorilla katujen talvikunnossapidossa vastuu siirretään kaupungilta kiinteistöille, kuten lain mukaan on mahdollista. Tämä lisää kiinteistöjen vastuuta ja kustannuksia, Kupari kertoo.
Työntekijät ovat ahtaalla
Suomen kunnissa työskentelee nyt noin 432 000 työntekijää. Valtaosa henkilöstöstä työskentelee sosiaali- ja terveystehtävissä sekä opetuspuolella. Yt-aallon seurauksena vähennyksiä on luvassa joka sektorille.
Vaikka kuntien pitää hoitaa lakisääteiset peruspalvelut, niin yt-neuvottelut huolestuttavat raskasta työtä tekeviä terveydenhoidon ammattilaisia. Yksi heistä on Jyväskylässä, Palokan terveyskeskuksessa, työskentelevä sairaanhoitaja Mirva Pohjalainen.
– Yt-neuvottelut mietityttää, että mitä tapahtuu. Minulla on perhe ja meillä on asuntolainaa. Mielestäni on väärin, jos hoitopuolelta vähennetään henkilöstöä. Potilaiden hoidon turvallisuus kärsii, jos hoitohenkilöstön määrä vähenee, Pohjalainen toteaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Lindström on samoilla linjoilla Pohjalaisen kanssa.
– Mahdollisia säästöjä täytyy tietenkin etsiä kuntasektorin joka osa-alueelta. Terveydenhuollon ongelmana on, että se sitoo eniten rahaa kunnissa. Mielestäni terveydenhuoltoon ja hoivapuolelle tarvitaan tulevaisuudessa lisää käsiä väestön ikääntymisenkin johdosta, Lindström sanoo.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 14/2013 -lehdessä.