Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä. / LEHTIKUVA
Hallitus selvittää maksukattojen toimivuutta yhdessä Kelan ja muiden toimijoiden kanssa kanssa. Samalla mietitään myös mahdollisuutta siirtää toimeentulotuki Kelan maksettavaksi yhden luukun periaatteen mukaisesti. Asiasta kertoi Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) eduskunnan kyselytunnilla torstaina.
Vihreiden Ville Niinistö tiedusteli kyselytunnilla, olisiko mahdollista ottaa käyttöön yhtenäinen maksukatto, ettei sama taakka keskity yksille ihmisille. Hänen mukaansa monilla eläkeläisillä, joilla on tarvetta lääkekorvauksiin ja matkoihin ja terveydenhuoltoon, kokonaisvaikutukset voivat nousta kohtuuttomiksi.
Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) vastasi ensin, että meillä on maksukatto: tietyn määrän jälkeen ei enää peritä maksuja lääkkeistä tai terveyskeskuskäynneistä. Yhtenäinen maksukatto on hyvä tavoite, mutta toisaalta on myös järjestelmä, joka huolehtii siitä että kaikkein vähävaraisimmat ihmiset voivat hakea avun ja saavat maksuttomia palveluita.
Mäntylä kertoi, että Kelan kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä mm. lääkekorvausten omavastuuosuudesta. Aktiivista keskustelua käydään mm. Apteekkariliiton kanssa: nyt seurataan, millainen vaikutus omavastuulla on lääkeostoihin.
Toinen asia on matkakorvausten reaaliaikainen seuranta: paljon on tullut viestiä, että kun matkakorvaukset eivät rekisteröidy reaaliaikaisesti, jolloin ihmiset joutuvat odottamaan maksuja pitkään, jotta saisivat ne takaisin.
– Siihen haetaan yksinkertaista teknistä lakimuutosta, joka helpottaisi siltä osin tilannetta.
Toimeentulotuki Kelan luukun kautta?
– Myös perustoimeentulotuen siirtämisestä Kelaan olen käynyt keskustelua. Siellä käydään tarkkaan läpi, onko mahdollisuutta saada kaikkia etuisuuksia, kun esimerkiksi toimeentulotuki on alikäytetty, Mäntylä kertoi.
Aino-Kaisa Pekonen (vas.) kysyi, onko hallituksella nopeita keinoja vähentää eläkeläisköyhyyttä.
– Mm. Kelan kanssa on käyty aktiivisia keskusteluita, kuinka saadaan toimeentulotuen alikäyttö huomioitua, kun meillä on paljon eläkeläisiä, jotka olisivat tukeen oikeutettuja. Mutta kun nimenomaan haluaisimme, että yhden luukun periaate toimisi ja ihmiset saisivat kaiken sosiaaliturvansa, joka heille kuuluu, Mäntylä vastasi.
– Lääkekorvauksissa palaan siihen, että meillähän on hallituksessa rationaalisen lääkekorvauksen kehittämisohjelma, jolla pyritään kiivaasti hakemaan säästöjä siten, että ne eivät kohdistuisi asiakkaisiin, vaan että lääkehoitoa tehostamalla ja turvaa lääkitystä purkamalla olisi mahdollisuus hakea säästöjä näin sen sijaan, että se kohdistuisi suoraan käyttäjiin, Mäntylä vastasi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini piti Pekosen esittämiä vaikeuksia todellisina, niistä pitää olla huolissaan.
– Mitä hallitus on pystynyt tekemään: takuueläkkeen nousu, omaishoitotuen nostaminen, Yle-veron poistaminen 300 000 pienituloiselta, siellä on paljon eläkeläisiä joukossa, ja eläkeläisten asumistukien leikkaus peruttiin. Tässä on neljä konkreettista toimenpidettä, jotka auttavat tässä asiassa, Soini luetteli.
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) muisti Pekosen maininneen ikääntyneet työttömät.
– Yhdessä kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) kanssa etsimme uusia tapoja palata työelämään ja tähän porukkaan kuuluvat myös ikääntyneet työttömät. Kysymme järjestöiltä, toimialoilta, kunnilta, yhteisöiltä ja tavallisilta kansalaisilta uusia ideoita, joilla saisimme työllistämisen kynnyksen alemmaksi, Lindström vastasi.
Keskustelu alkoi SDP:n väitteellä, jonka mukaan hallitus kiristäisi eläkeläisten verotusta suhteellisesti työntekijöihin verrattuna. Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) vastasi moneen otteeseen, ettei eläkeläisten verotus kiristy absoluuttisesti. Kävipä ilmi sekin, että eläkeläisiä verotetaan itse asiassa edellisen valtiovarainministerin Antti Rinteen (sd.) linjausten mukaan.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Uuden edustusauton käyttöönsä juuri saanut Tampereen pormestari Ilmari Nurminen teetti äskettäin itsestään uudet edustuskuvat, joiden hintalappu nousee selkeästi tavanomaista korkeammalle. Nuoren pormestarin rahankäyttö herättää keskustelua, kun samaan aikaan Tampere kärvistelee talousahdingossa.
Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto varoittaa Kauppalehden Talousaamussa, että ilmasto‑ ja luontopaneelien esittämät hakkuuvähennykset iskisivät suomalaiselle metsäsektorille rajusti. Aallon mukaan kymmenen prosentin leikkaus puunkäyttöön merkitsisi jopa kymmenien sahojen sulkemisia, miljardiluokan talousmenetyksiä ja tuhansien työpaikkojen menetystä.
Presidentti Trump on luonut lapsille uuden osakesäästötilin, johon valtio lahjoittaa tuhat dollaria pesämunaksi jokaiselle Trumpin toisen kauden aikana syntyneelle Yhdysvaltain kansalaiselle. Monet sijoittajat ja suuryritykset ovat lähteneet mukaan tukemaan Amerikan lasten tulevaisuutta. Myös rap-artisti Nicki Minaj aikoo lahjoittaa rahaa faniensa lasten Trump-tileille.
Joukkoraiskaukseen 20 vuotta sitten osallistunut mies tuomittiin lopulta samasta teosta kuin muutkin, mutta mies sai teostaan kevyemmän rangaistuksen, koska onnistui piileskelemään oikeutta niin pitkään.
Toimeentulotuen uudistus tulee tänään voimaan maltillisella leikkauksella. Valtiovarainministeri Riikka Purra esittää samalla jo uudistuksen jatkamista, sillä Suomi ei kestä enää avokätisyyttä, joka pitää etenkin integroitumattomia maahanmuuttajia tuen varassa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää on huvittunut SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin vaatimuksesta, että Orpon hallituksen pitäisi tehdä vielä 1,4 miljardin euron lisäsopeutukset tällä hallituskaudella. Sillanpään mielestä Lindtman pelkää jo nyt tulevaa pääministerin vastuuta: seuraavaa hallitusta odottavat karut 10 miljardin euron säästötalkoot.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi talouden arviointineuvoston tänään julkistettua raporttia Economicumissa järjestetyssä seminaarissa. Purra painottaa voimakkaasti yhteiskunnan uudistamisen tarvetta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kritisoi Facebook-kirjoituksessaan tilannetta, jossa Suomeen tuodaan poltettavaksi jätettä Italiasta ilmastonmuutoksen takia, kun turvetta pidetään ilmastopahiksena. Aittakummun mukaan jätteiden rahtaaminen ulkomailta on ristiriidassa sen kanssa, että kotimaista turvetta ei hyödynnetä energiantuotannossa.
Maailman talousfoorumi WEF:n suurkokous oli tänä vuonna aiempaa vähemmän moraaliposeeraava ja muistutti ennemminkin perinteistä bisneskonferenssia. Globalisaation edistämisestä tunnettu foorumi ei hehkuttanut massamaahanmuuttoa ja avoimia rajoja, vaan suhtautui niihin aiempaa kriittisemmin. Tekoäly, teknologinen murros ja työmarkkinoiden rakennemuutokset heikentävät nyt WEF:n mukaan tarvetta laajamittaiselle maahanmuutolle. Aiheesta keskustelivat muun muassa Piilaakson teknologiajätti Palantirin toimitusjohtaja Alex Karp ja maailman suurimman varainhoitoyhtiö BlackRockin toimitusjohtaja Larry Fink.
