Leena Meren lakialoite: Nuoren lapsen seksuaalisen hyväksikäytön on oltava aina raiskaus

Pirkanmaan käräjäoikeuden 10.3.2017 antama päätös 10-vuotiaan tytön seksuaalisesta hyväksikäytöstä paljasti aukon rikoslainsäädännössämme, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri.

– Lähtökohtaisesti nuoriin lapsiin kohdistuneissa seksuaalisissa hyväksikäytöissä pitäisi tekijä aina tuomita törkeästä raiskauksesta eikä vain lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöiksi. Tämä johtuu siitä, että törkeän raiskauksen rangaistuksen vankeuden alaraja on ankarampi eli vähintään 2 vuotta vankeutta, kun taas törkeässä lapsen seksuaalisessa hyväksikäytössä alaraja on 1 vuosi.

10-vuotiaan suostumuksella ei painoarvoa

Meren mielestä Pirkanmaan käräjäoikeuden antama päätös osoittaa, että lakia voidaan tulkita myös toisin. Käräjäoikeus oli katsonut, että sukupuoliyhteys 10-vuotiaan uhrin ja 22-vuotiaan tekijän välillä täytti lapsen törkeän seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkit, mutta ei törkeän raiskauksen tunnusmerkkejä. Syyttäjä oli vaatinut rangaistusta törkeästä raiskauksesta.

– Lain pitäisi olla ehdottomasti sellainen, että 10-vuotiaan kanssa sukupuoliyhteydessä oleminen täyttää jo lähtökohtaisesti raiskauksen ja siten myös törkeän raiskauksen tunnusmerkistön. Erittäin nuoren lapsen mahdollisuudet ilmaista omaa tahtoaan ovat rajalliset ja siksi hänen suostumukselleen ei pidä antaa painoarvoa, Meri painottaa.

Harkintamahdollisuus pois

Asiasta tulee mahdollisesti myös valitustuomioistuimen ratkaisu siitä, miten rikoslakia pitäisi tulkita näiden kahden tunnusmerkistön välillä ja tuomio saattaa muuttua.

– Tulevaisuutta varten tulee lainsäätäjän kuitenkin poistaa tällainen harkintamahdollisuus tuomioistuimilta, sillä kenenkään normaaliin ajatteluun ei mahdu, että nuori lapsi voisi aidosti suostua seksuaaliseen kanssakäymiseen ja siksi lakimuutos on tarpeellinen, Meri sanoo.

Meri jätti aiheesta lakialoitteen, jossa rikoslain 20 luvun 1§ 2 momenttia muutettaisiin niin, että lainkohtaan lisätään nimenomainen maininta uhrin nuoren iän aiheuttamasta kehittymättömyydestä, jolla tuomioistuinten harkintavaltaa rajataan.