Kansanedustaja Rami Lehtisen mukaan sopeutustoimia on haettu tähän asti ensisijaisesti ihmisten palveluista ja suorittavasta työvoimasta. Lehtisen mielestä säästöjä pitäisi hakea ensisijaisesti sellaisista menoista, jotka eivät suoraan vaikuta kansalaisiin. Tällaisiksi menoiksi hän luokittelee hallinnon tehtävät.
– Hyvinvointialueilla on johto, hallinto, esikunta ja tukitehtävissä noin 25 000 työntekijää. Alueiden aloittaessa monien johtajien palkkoja nostettiin palkkaharmonisoinnin takia merkittävästi. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä ikäihmisten palveluiden toimialajohtajan palkka oli aiemmin 6 150 euroa. Siirtyminen Oma Hämeelle nosti palkan kertaheitolla 11 390 euroon.
– Palkka nousi siis huimat 5 239,15 euroa kuukaudessa. Samaan aikaan monilla alueilla puhutaan suorittavassa työssä olevan henkilökunnan erottamisesta. Alueiden pitäisi toimia ihmisiä, ei hallintoa varten. Potilaiden kanssa työtä tekevät ihmiset ovat silloin erittäin keskeisessä roolissa, Lehtinen puhisee.
Myös maahanmuuttajien palveluista säästettävä
Lehtinen painottaa hyvinvointialueiden olevan vaikeassa paikassa, mutta pitää kummallisena, että sopeutustoimia tehtäessä ei ole ajateltu riittävästi lähipalvelujen saatavuutta. Hänen mielestään hallinnon ala ei ole ainoa asia, mistä hyvinvointialueiden tulisi ensisijaisesti säästää, vaan nostaa esille myös maahanmuuton.
– Hallitus on nyt mahdollistanut lakimuutoksella sen, että laittomasti maassa oleville ei tarvitse tarjota ilmaiseksi kiireettömiä terveyspalveluita. Hyvinvointialueiden pitäisi käyttää tätä hyödyksi, mutta sen sijaan esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialue päätti taata heille laajat terveyspalvelut. Muillakin alueilla toimitaan näin. Samaan aikaan ympäri Suomea on suljettu 108 terveysasemaa. En ollenkaan ymmärrä, miksi laittomasti maassa olevien palveluja lisätään ja samaan aikaan suomalaisilta leikataan. Alueiden tulkkaus- ja käännöskustannusten menoihinkin meni viime vuonna yli 35 miljoonaa euroa.