Oma kielemme ei ole itsestäänselvyys. Edelliset sukupolvet ovat henkensä uhalla taistelleet meille itsenäisyyden ja mahdollistaneet vapauden päättää kielemme sekä kulttuurimme ylläpitämisestä, kansanedustaja Rami Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan.
– Suomen kieli saatiin kirjallisiin kansiin 1500-luvulla Mikael Agricolan toimesta. Kantasuomea puhuttiin jo paljon aiemmin, mutta nykytilanne on muotoutunut monien mutkien kautta. Ruotsin vallan aikana ruotsin kieli ja latina olivat isossa roolissa, mutta Venäjän vallan alaisena saimme autonomian ja suomen kielen asema vahvistui. Kulttuurimme on rakentunut hiljalleen ja sen kantavia teemoja ovat olleet oma kieli, sauna, sisu, kristinusko, kaunis ja puhdas luonto sekä Kalevala.
– Meidän pitäisi arvostaa kulttuuriamme, mutta jostain syystä arvostus on laskenut tai suomalaisuutta pidetään itsestäänselvyytenä. Yhteiskunnan muuttuessa olemme muita miellyttääksemme luopuneet liikaa perinteistämme esimerkiksi joulujuhlien osalta.
Kansainvälistymiskehitys uhkaa jo suomen kielen asemaa
Kansainvälistyminen ja kielitaito ovat tärkeitä, mutta liiallisuuksiin vietynä varjopuolena on suomen kielen hiljainen kuolema, Lehtinen kirjoittaa.
Huoli ei ole vailla perustetta. Suomessa on esimerkiksi jo yllättävän paljon liiketoimintaa, jossa suomenkielisestä palvelusta on luovuttu kokonaan.
– Yhä useammin myös korkeakouluissa opetuskieli on englanti. On melkein luksusta, jos Helsingissä saa ravintolassa palvelua suomeksi. Kohta ollaan varmaankin tilanteessa, että pääsääntöisesti asioidaan muilla kielillä ja enää joidenkin vanhojen jäärien ovessa lukee ”palvelemme myös suomeksi”.
Tänä päivänä suomen kieltä uhataan ja haastetaan monesta suunnasta. Nyt perussuomalaiset vastaa haasteeseen uudella Suomeksi kiitos -kielikampanjalla.