

LEHTIKUVA
Leipäjonoissa jo yli 20 000 suomalaista joka viikko
EU-maissa asuu tätä nykyä yli 120 miljoonaa köyhää tai köyhyysriskiryhmässä olevaa ihmistä. Määrä on kasvanut, vaikka jo pitkään tavoitteena on ollut vähentää köyhyyttä. Suomen kehityssuunta on sekin varsin murheellinen.
Sosiologian professori Juho Saari kertoo Savon Sanomissa, että Suomessa eletään jo kuin kehitysmaissa. Jo yli 20 000 suomalaista hakee viikottain elintarvikkeita leipäjonoista. Saaren mukaan kyse ei ole ”hulttionuorista”, vaan mukana on ikäihmisiä, jotka eivät tule yksinkertaisesti toimeen nykyisillä yhteiskunnan tuilla.
Suomen tilanne on kuitenkin hyvä vain jos sitä vertaa muun Euroopan tilanteeseen. Espanjassa 1,5 miljoonaa ihmistä on ruoka-avun piirissä. Maassa maksetaan työttömyystukea kahden vuoden ajalta, minkä jälkeen pudotaan tyhjän päälle. Financial Times kirjoittaa, että Espanjassa on 700 000 kotitaloutta, joilla ei ole työtuloja sen koommin kuin yhteiskunnan tukiakaan.
Pitkäaikaistyöttömyys ruostuttaa työtaitoja. Lisäksi se vieraannuttaa yhteiskunnasta. Tutkijat arvelevatkin, että vaikka Espanjan taloustilanne kohentuukin niin sosiaalinen kriisi ei taltu kovinkaan helposti. Maan pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut. Espanjassa on jo yli 2,4 miljoonaa ihmistä, jotka ovat olleet työttöminä vähintään kahden vuoden ajan.
Työttömäksi jääminen on hengenvaarallista
Sosiaali- ja terveysministeriön kansainvälisten asioiden johtaja Pasi Korhonen kertoi Yleisradion Brysselin kone -radio-ohjelmassa Euroopan sosiaalisesta kriisistä. Korhonen kertoi, ettei EU:lla ole sinällään toimivaltaa sosiaalipolitiikassa, vaan se on jäsenmaiden vastuulla. Komission omista avauksista on kuitenkin aistittavissa, että sosiaalipolitiikkakin haluttaisiin alistaa komission päätösvallan alle.
Paineet tähän ovat kovat, sillä eri EU-maissa ei ole yhdenmukaista käytäntöä sosiaalipolitiikassa. Hän kertoo esimerkkinä, miten joissain EU-maissa sairausvakuutus katkeaa työpaikan kadottua. Hän luonnehtiikin, että työpaikan menettäminen on tässä mielessä hengenvaarallista.
Korhonen kertoo, että vuonna 2010 EU:ssa asetettiin tavoitteeksi vähentää köyhyyttä – tai köyhyysriskissä olevien määrää – vuoteen 2020 mennessä 20 miljoonalla ihmisellä. Tavoite on karannut kauemmas, sillä köyhien tai köyhyysriskissä olevien määrä on kasvanut 6,6 miljoonalla ihmisellä.
Komissio on väläyttänyt myös työttömyysturvan yhdenmukaistamista. Yhtenä vaihtoehtona Korhonen näkee ”rajat ylittävän solidaarisuuden”, mikä tarkottaisi yhden jäsenmaan maksavan toisen jäsenmaan työttömyysturvaa. Korhonen kuitenkin täsmentää, ettei komission avaukset ole olleet kovinkaan tarkasti määriteltyjä.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Perussuomalaisten tappamisella uhkaillut ehdolla eduskuntavaaleissa – vasemmistolainen väkivaltaretoriikka yleistynyt ja normalisoitunut
Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Esa Annala on uhkaillut perussuomalaisten tappamisella. Väkivaltaiset puheet vaikuttavat kuuluvan vasemmistolaisten vakiovarustukseen.

Kohuprofessori Jason Arday löydettiin kuolleena
Cambridgen yliopiston plagiointikohun keskiössä viime viikkoina ollut 41-vuotias professori Jason Arday on kuollut. Arday löytyi elottomana Etelä-Lontoosta perjantaina iltapäivällä.

Woket taas vauhdissa: Suomen Akatemian brittiesikuva myöntää miljoonarahoituksen homopornon tutkimiseen, vetää rahat pois avaruusteknologialta
Äskettäin Jason Ardayn tapaus nosti tapetille kysymyksen tiedemaailman kyvystä tunnistaa omat harhansa. Britanniassa samaa keskustelua käydään koko tiedepolittiikan laajuudeltauseissa eturivin medioissa. Suomen Akatemiaa muistuttava Britannian julkinen tiederahoituselin myönsi äskettäin lähes miljoona puntaa homopornon kulttuurihistorian tutkimiseen samalla kun Jodrell Bankin kuuluisalta radioteleskooppiverkolta leikattiin rahoitusta.

SDP lupaa veronkiristyksiä ja aikoo palauttaa rahat järjestörälssille
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa valmis perumaan useita Orpon hallituksen talouspäätöksiä. Konkreettisia menoleikkauksia SDP ei ole edelleenkään löytänyt.

Seppänen tyrmää vaatimukset sharia-laista länsimaissa: ”Suomessa laki on kaikille sama”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen ihmettelee, miksi ne, jotka haluavat elää šaria-lain sääntöjen mukaisesti, tulevat länsimaihin sitä vaatimaan. Seppäsen mukaan islamin oikeusperinne eli šaria sotii monilta osin Suomen perustuslakia, demokratiaa ja sukupuolten yhdenvertaisuutta vastaan. Seppänen muistuttaa uskonnonvapauden tarkoittavan oikeutta harjoittaa omaa uskontoa, ei lupaa rakentaa maahan Suomen lain syrjäyttävää rinnakkaista oikeusjärjestelmää.

Kuljettajien koti-ikävään vetoava vaalimainos suututti bussikuskit – jäivät joukolla saikulle
Göteborgin alueen julkista liikennettä operoiva Västtrafik on päättänyt poistaa ruotsidemokraattien vaalimainokset Skaraborgin alueen busseista. Yhtiön johto teki päätöksen sen jälkeen, kun useita bussinkuljettajia jäi sairauslomalle protestiksi hallituksen tukipuolueen vaaliviestille.

SDP:n Heinäluomalta kuppi nurin islam-kritiikistä – Vigelius: ”Kyse on tilastollisista tosiasioista”
Perussuomalaisten Joakim Vigeliuksen mukaan maahanmuuttopolitiikassa ei voida edetä sillä periaatteella, että tosiasioista tulee vaieta, jos joku kokee ne epämiellyttäviksi. Tämä ei miellytä SDP:n Eveliina Heinäluomaa.

SDP aiheutti itse ongelmat, nyt esittää maahanmuuton kiristyksiä – ”Kun todellisuutta ja täysin tietoisten tekojen seurauksia ei enää pääse karkuun, alkaa tällainen veivaus”
Perussuomalainen diplomi-insinööri Mika Merano lataa Facebookissa täyslaidallisen punavihreän leirin ja SDP:n maahanmuuttolinjausten suuntaan. Meranon mukaan cancel-inkvisiittorit yrittivät vuosikausia hiljentää kaiken maahanmuuttokritiikin rasismisyytöksillä ja suojella monikulttuurisuuskuplaansa poliittisen vallankäytön varjolla. Karut tulokset katujengeistä ja PISA-tulosten laskusta ovat kuitenkin nyt kiistämätön tosiasia, eikä mikään puolue pääse enää pakoon todellisuutta eikä omia virheitään.

Toimittaja Anu Partanen kiistää Yle-työsuhteen – osallistuu silti Jälkiviisaiden sisällön suunnitteluun palkkiota vastaan
Yleisradio maksaa Jälkiviisaat-ohjelman vakiovieraalle Anu Partaselle toistuvaa korvausta esiintymisistä, joiden sisällön suunnitteluun hän myös osallistuu. Partanen kuitenkin kiistää olevansa Ylen palkkalistoilla. Journalistin ohjeiden näkökulmasta kokonaiskuvio näyttää sangen hämmentävältä.

Päivän pointti: Valtamedia väittää Ceutan laittomien rajanylittäjien olevan siirtolaisia tai paperittomia
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää











