EU-maissa asuu tätä nykyä yli 120 miljoonaa köyhää tai köyhyysriskiryhmässä olevaa ihmistä. Määrä on kasvanut, vaikka jo pitkään tavoitteena on ollut vähentää köyhyyttä. Suomen kehityssuunta on sekin varsin murheellinen.

Sosiologian professori Juho Saari kertoo Savon Sanomissa, että Suomessa eletään jo kuin kehitysmaissa. Jo yli 20 000 suomalaista hakee viikottain elintarvikkeita leipäjonoista. Saaren mukaan kyse ei ole ”hulttionuorista”, vaan mukana on ikäihmisiä, jotka eivät tule yksinkertaisesti toimeen nykyisillä yhteiskunnan tuilla.

Suomen tilanne on kuitenkin hyvä vain jos sitä vertaa muun Euroopan tilanteeseen. Espanjassa 1,5 miljoonaa ihmistä on ruoka-avun piirissä. Maassa maksetaan työttömyystukea kahden vuoden ajalta, minkä jälkeen pudotaan tyhjän päälle. Financial Times kirjoittaa, että Espanjassa on 700 000 kotitaloutta, joilla ei ole työtuloja sen koommin kuin yhteiskunnan tukiakaan.

Pitkäaikaistyöttömyys ruostuttaa työtaitoja. Lisäksi se vieraannuttaa yhteiskunnasta. Tutkijat arvelevatkin, että vaikka Espanjan taloustilanne kohentuukin niin sosiaalinen kriisi ei taltu kovinkaan helposti. Maan pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut. Espanjassa on jo yli 2,4 miljoonaa ihmistä, jotka ovat olleet työttöminä vähintään kahden vuoden ajan.

Työttömäksi jääminen on hengenvaarallista

Sosiaali- ja terveysministeriön kansainvälisten asioiden johtaja Pasi Korhonen kertoi Yleisradion Brysselin kone -radio-ohjelmassa Euroopan sosiaalisesta kriisistä. Korhonen kertoi, ettei EU:lla ole sinällään toimivaltaa sosiaalipolitiikassa, vaan se on jäsenmaiden vastuulla. Komission omista avauksista on kuitenkin aistittavissa, että sosiaalipolitiikkakin haluttaisiin alistaa komission päätösvallan alle.

Paineet tähän ovat kovat, sillä eri EU-maissa ei ole yhdenmukaista käytäntöä sosiaalipolitiikassa. Hän kertoo esimerkkinä, miten joissain EU-maissa sairausvakuutus katkeaa työpaikan kadottua. Hän luonnehtiikin, että työpaikan menettäminen on tässä mielessä hengenvaarallista.

Korhonen kertoo, että vuonna 2010 EU:ssa asetettiin tavoitteeksi vähentää köyhyyttä – tai köyhyysriskissä olevien määrää – vuoteen 2020 mennessä 20 miljoonalla ihmisellä. Tavoite on karannut kauemmas, sillä köyhien tai köyhyysriskissä olevien määrä on kasvanut 6,6 miljoonalla ihmisellä.

Komissio on väläyttänyt myös työttömyysturvan yhdenmukaistamista. Yhtenä vaihtoehtona Korhonen näkee ”rajat ylittävän solidaarisuuden”, mikä tarkottaisi yhden jäsenmaan maksavan toisen jäsenmaan työttömyysturvaa. Korhonen kuitenkin täsmentää, ettei komission avaukset ole olleet kovinkaan tarkasti määriteltyjä.

Henri Myllyniemi