Suomi ja 13 muuta Euroopan maata julkaisivat maanantaina kirjeen kansainväliselle merenkulkuyhteisölle GNSS-häirinnän aiheuttamista turvallisuusriskeistä. Kirjeen ovat allekirjoittaneet Suomi, Belgia, Tanska, Viro, Ranska, Saksa, Latvia, Liettua, Hollanti, Norja, Puola, Ruotsi, Iso-Britannia ja Islanti.
GNSS-häirinnällä tarkoitetaan tahallista aika- ja paikkatiedon häirintää. Yleisin GNSS-järjestelmä (Global Navigation Satellite System, GNSS) on yhdysvaltalainen GPS. Tahallinen häirintä on kielletty sekä kansallisessa lainsäädännössä että kansainvälisissä sopimuksissa.
Turvallisuusriskit kasvavat talvella
Yhteiskirjeessä nostetaan esiin GNSS-häirintään liittyvät meriturvallisuusriskit sekä korostetaan alusten ja lippuvaltioiden kansainvälisten sopimusten mukaisia velvollisuuksia. Merenkulun turvallisuusriskit kasvavat talvella, kun jääolosuhteet vaikeutuvat.
– Suomi on varautumisen suurvalta ja olemme varautuneet myös GNSS-häirintään, toteaa Suomen puolesta kirjeen allekirjoittanut liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne ministeriön tiedotteessa.
– Erityinen huolemme koskee aluksia ja miehistöä, joilla ei ole valmiuksia talvimerenkulkuun ja joihin kohdistuu GNSS-häirintää. Haluamme varmistaa, että kaikki maat sitoutuvat kansainvälisiin sopimuksiin ja toisaalta varautuvat häiriöihin Itämeren alueella liikkuessaan.
Häirintää havaittu Suomen alueella
Meriliikenteessä on havaittu GNSS-häiriöitä Suomen alueella ja sen läheisyydessä.
Merenkulku on yhä lähtökohtaisesti turvallista, mutta merkittävästi kasvaneet satelliittinavigointijärjestelmien häiriöt aiheuttavat haittaa merenkulun sujuvuudelle ja turvallisuudelle.
Merenkulussa on käytössä myös vaihtoehtoisia paikannustapoja, jolloin alukset eivät kulje Suomenlahdella vain yhden paikannusjärjestelmän varassa.
