

LEHTIKUVA
Lindström: Hallituksen nykylinjalla ei maamme taloutta pelasteta
– Katainen jättää perinnöksi maan, jonka talous ei ole kasvanut vuosiin ja jonka velkaantuminen on räjähtänyt käsiin. Maamme on kuilun reunalla, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström jyrähti tänään eduskunnassa.
Hallituksen nykylinja ei pelasta maamme taloutta, sanoi perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström eduskunnassa hallituksen tulevien vuosien menokehyksistä. Hallitus linjaa kehysselonteossaan talouden kehitystä vuosille 2015-18.
– Aluksi on pakko ihmetellä, miksi käymme nyt keskustelua hallituksen talouspoliittisesta linjasta – linjasta, joka todennäköisesti on aika toisenlainen jo muutaman viikon kuluttua. Sillä selvää on, että nämä päätökset revitään tulevissa minihallitusneuvotteluissa ainakin osin auki. Ja syytä onkin repiä, sillä nykylinjalla ei maamme taloutta saada käännettyä, Lindström sivalsi.
Omaisuuden myynti
velan maksuun ei kannata
Lindström kertasi puolueen jo aiemmin esittämää linjausta, jonka mukaan tuottavaa omaisuutta ei kannata myydä valtionvelan maksamiseksi. Perussuomalaiset käyttäisivät rahat miljardien korjausvelkaa pienentävien ja tulevaa talouskasvua tukevien investointien rahoittamiseksi.
– Onkin todella vaikeata ymmärtää, miksi hallitus myy tuottavaa omaisuuttaan, kuten esimerkiksi Altian, velanmaksuun aikana, jolloin korkotasomme on historiallisen alhainen. Kun kerran myytte, niin käyttäkää nyt, hyvänen aika, edes rahat fiksusti! Maamme on täynnä kohteita, jotka nykytilanteessa tuottavat taatusti paremmin kuin valtionvelan takaisinmaksu. Valitsemanne linja on lähinnä valtion omaisuuden haaskausta, Lindström pamautti.
Kataisen karmea perintö
Lindström moittii pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) taakseen jättämää perintöä historiallisen heikoksi.
– Katainen jättää perinnöksi maan, jonka talous ei ole kasvanut vuosiin, velkaantuminen on räjähtänyt käsiin, työttömyys kolkuttelee kriisilukemia, liikenneverkkojen sekä puolustusvoimien rahoitus on laiminlyöty ja keskeiset rakenteelliset uudistukset ovat pahasti kesken. Maamme on kuilun reunalla, Lindström jyrisi.
Hän moitti hallitusta myös kuuron korvan kääntämisestä opposition esityksille maan tilanteen parantamiseksi.
Kehitysavusta rahaa
Perussuomalaiset säästäisivät rahaa kehitysavusta, joka muutettaisiin vapaaehtoiselle pohjalle. Myös tehottomista yritystuista voisi ottaa paljon pois.
Lapsilisät puolue palauttaisi korkojen kera. Eläkkeiden indekseihin ei koskettaisi. Taloutta elvytettäisiin siirtymällä kotimaiseen energiaan ja perumalla 450 miljoonan euron energiaverot ja EU:n määräämä Windfall-vero.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koko oppositio suomi hallituksen talouslinjaa
Viikon suosituimmat

Purra: Surkeaa, Iltalehti, uskomattoman surkeaa
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.

Jäikö Iltalehdessä vapunvietto päälle? Toimitus häröili lehden kanteen jättiotsikon tulevasta eläkeleikkauksesta, vaikka eläkkeitä nimenomaan ei leikata – lehti pahoittelee Äpy-levelin koheltamistaan

Eikö tulos miellytä? – Suomalainen valtamedia vaikenee edelleen Britannian vaalituloksesta
Ison-Britannian paikallisvaalien tulos on lähes vallankumous, sillä se merkitsee käytännössä perinteisen kaksipuoluejärjestelmän tuhoa. Nigel Faragen Reformipuolue sai vaaleissa murskavoiton, mutta se ei tunnu olevan edelleenkään uutinen Suomessa. Muualla maailmassa kylläkin.

Maahanmuuton kustannukset ovat massiivisia – kansanedustaja Strandman: Suomessa maahanmuuton hintalappu on arviolta 10,5 miljardia euroa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.

Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen Reformipuolue murskavoittoon Britannian paikallisvaaleissa – pääministeri Keir Starmer nöytyy, sanoo ymmärtävänsä äänestäjien raivon perinteisiä puolueita kohtaan
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.

Lehtinen iloitsee: Turvapaikanhakijoiden uusintahakemuksilla venkoilu loppuu ja maasta karkottaminen nopeutuu
Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta äänin 103-53. Esityksen myötä turvapaikanhakijoiden tekemät uusintahakemukset vähentyvät merkittävästi eikä niiden avulla voi enää estää maasta poistamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtisen mielestä vanha laki on ollut hyvin ongelmallinen.

Maahanmuutto kasvattaa Vantaan väkilukua, mutta heikentää julkista taloutta: Verotulojen suunta kääntyi laskuun
Ulkomaalaistaustainen väestönkasvu ei tue kunnallista verotulojen kehitystä, vaan päinvastoin heikentää kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan aiemmissa tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla, jonka tuloverotuotot ovat kääntyneet laskuun, vaikka kaupungin väestömäärä kasvaa.

Mira Nieminen: Naudanliha loppuu – joko nyt ymmärretään alkutuotannon arvo?
Naudan jauheliha on loppu kaupasta. Ihmiset huolestuvat vasta silloin, kun lihatiskiltä ei enää löydy sitä, mitä on totuttu ostamaan, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.

Purra: Keskusta levittää valhetta – hallitus ei ole kolminkertaistamassa tai edes korottamassa kiinteistöveron tuottoa

Purra: Ruma totuus EU:n elpymispaketista – ”Espanja kylpee rahassa, Suomelle surkea diili”
Suomi laittoi Sanna Marinin hallituksen aikana nimensä EU:n yli 700 miljardin euron elpymisvälineeseen, jonka Suomi ja muut ”vauraat maat” maksavat. Samalla avattiin portti uusille velkaveivauksille.