Käräjäoikeuksien määrä vähenee 20:een nykyisestä 27:stä. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) kertoi asiasta tiedotustilaisuudessa torstaina.

Erillisiä kanslioita jäisi lisäksi neljälle pienemmälle paikkakunnalle ja erillisiä istuntopaikkoja 12 syrjäiselle paikkakunnalle.

Käräjäoikeus lakkaisi Hyvinkältä, Järvenpäästä, Kemistä, Kokkolasta, Porvoosta, Raaseporista ja Ylivieskasta.

Kanslia lakkaisi Iisalmesta, Kotkasta, Lohjasta, Raahesta, Sodankylästä, Imatralta, Kuusamosta, Savonlinnasta ja Varkaudesta.

Erillinen istuntopaikka lakkaisi Alajärveltä, Alavudelta, Kauhajoelta, Kemijärveltä, Kemiönsaaresta, Kirkkonummelta, Kristiinankaupungista, Kuhmosta, Pieksämäeltä, Pietarsaaresta, Pudasjärveltä, Suomussalmesta, Uudestakaupungista ja Torniosta.

Säästöjä ja toimivuutta

Vähennyksillä tavoitellaan kahta asiaa: käräjäoikeuksien työmäärää ja osaamista pyritään tasaamaan ja turvaamaan maan eri puolilla siten, että palveluiden saatavuus pysyy kuitenkin hyvänä. Oikeuslaitoksen saamissa lausunnoissa oli toivottu toimintojen keskittämistä. Käräjäoikeuksien työmäärässä oli suuria eroja: varsinkin ruuhka-Suomessa oli ruuhkaa, syrjäisimmissä oikeuksissa ei.

Samalla pyritään säästämään noin 1,4 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa noin 40-50 henkilön vähennystä. Henkilöstöä vähennetään hallinnosta, ei oikeudellisista osaajista.

Esitys on pieni osa oikeuslaitokseen jo edellisen hallituksen aloittamista säästöistä, joita suunnitellaan vuoteen 2019 mennessä peräti 16 miljoonan euron edestä.

Käräjäoikeuksia vähennetään senkin vuoksi, että säästettäisiin tulevassa tietojärjestelmien uudistuksessa, tiedotustilaisuudessa sanottiin.

– Säästöä tulee pienistä osasista. Seuraava voisi olla esimerkiksi lautamiesjärjestelmän lakkauttaminen, mikä säästäisi pari miljoonaa euroa, hallitusneuvos Heikki Liljeroos sanoi.

Välimatkat ja kielet on huomioitu

Lindström kertoi, että niin kielet kuin välimatkatkin on esityksessä huomioitu. Ruotsinkielisiä toimittajia huoletti, kun Pohjanmaan käräjäoikeus muuttuu suomenkieliseksi ja myös Uudellamaalla yhdisteltiin alueita. Pohjanmaallakin olivat jutut ennestään enimmäkseen suomenkielisiä. Jatkossakin siellä säilyy yhä ruotsinkielisiä tuomareita.

– Kyllä tässä on kielikysymykset otettu huomioon. Tässä on tehty niin tasapainoinen systeemi ja huomioitu etäisyydet sekä tekniikka. Eli pitkällisten neuvotteluiden jälkeen saatiin aikaan tämä päätösesitys ja itse olen tyytyväinen, että esitys on saatu aikaiseksi. Se on ollut henkilöstön toive, Lindström sanoi.

Nyt alkavat lakisääteiset yt-neuvottelut. Oikeusministeriö tekee tarvittavat lainmuutokset pikapuoliin, hallitus tuo ne eduskuntaan, joka nuijii ne pöytään loppuvuonna tai viimeistään vuoden kuluttua. Silloin tulevat uudet oikeuspaikkakunnat ja yt-neuvotteluiden tulokset voimaan.

– Rakensimme järjestelmää, joka toimisi seuraavat 20-30 vuotta, Lindström perusteli.

Maakuntamalli löytyi väännön kautta

Työryhmä esitti aiemmin 14-17 käräjäoikeutta. Nyt päädyttiin maakuntamalliin, jota täydentävät pari Ruuhka-Suomeen tulevaa käräjäoikeutta.

– Hallituspuolueissa halusimme keskustella, että kun nyt on 27 aluetta, oli painetta siihen, että olisi liian suuri muutos. Mikään puolue ei tähdännyt mihinkään tiettyyn lukuun, vaan tehtiin, mitä kehykset kestävät. Vääntöjen ja tasapainotteluiden jälkeen ja kriteereiden: maantieteellinen kattavuus, tekninen puoli ja kieliasia. Kaikki ne johtivat tähän lukuun eli 20:een, Lindström sanoi.

Lindström muistutti myös asioinnin, kuten työssäkäynninkin, tapahtuvan entistä paljon laajemmilla alueilla, eikä oikeusapua tarvita yleensä kovin usein.

– Useimmat asioivat oikeuspalveluissa kerran elämässä, Lindström sanoi.

Oikeudenkäyttöä pyritään jouhevoittamaan myös niin, että riidattomat velkomisasiat, jotka käräjäoikeus voi ratkaista kirjallisessa menettelyssä, keskitetään seitsemään käräjäoikeuteen.

Veli-Pekka Leskelä