Näkemykseni on, että hallitus ei tarjoa ratkaisua sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen tai rahoitukseen, vaan tarjoaa meille ratkaisuksi kuntien yhdistämistä. Hallitus on niputtanut kaksi asiaa yhteen, kuntaremontin ja sote-palvelut.
Oikeampi tie olisi mielestäni se, että ensin ratkaistaisiin sote-palvelujen toteutus- eli tehtävänjako sekä rahoitus ja vasta sitten katsottaisiin, kuinka paljon tarvitsee ylipäätään puuttua kuntien kokoon.
Meillä Kouvolassa ei kuntaliitos ole tuonut euroja tai apuja sote-palvelujen järjestämiseen, meiltä puuttuu yli 200 milj. pelkästään uusien sairaalatilojen rakentamiseen, jos suunnitelmat menevät läpi, silti kansalaiset eivät välttämättä saa palveluita yhtään paremmin tai laadukkaammin.
Jos lähdettäisiin ajatuksesta, että ratkaistaisiin terveyspalvelujen tuotantoa rahoitusratkaisu edellä. Voisimme silloin päätyä vaikkapa malliin, jossa valtio ottaisi huolehtiakseen erikoissairaanhoidon, yliopistosairaalat ja keskussairaalat.
Perusterveydenhoitoon rahoitusratkaisuksi vakuutusmalli/vakuutuspooli?
Suurin haaste on kuitenkin perusterveydenhoidon puolella, siinä voisi olla rahoitusratkaisuna vakuutusmalli, vakuutuspooli. Vakuutuspoolin muodostaisivat kunnat, Kela, valtio sekä työnantajat työterveydenhuollon järjestelyvastuun kautta, siis nykyiset keskeiset terveyspalvelujen maksajat.
Jos vakuutuspooli olisi Kelan koordinoima, Kela tarjoaisi kunnille palvelun järjestäjinä rahoituksen ohella myös ydinosan terveydenhuollon tietohallintojärjestelmistä. Näin turvattaisiin sujuva maksatus ja potilastietojen yhteiskäyttö ja saataisiin palvelumalleja yhdenmukaistettua pitkällä aikavälillä.
Tulevaisuudessa asiakas voi valita yhteiskunnan maksamia tai osaksi maksamia terveyspalveluita vapaammin, omalta alueeltaan, muualta Suomessa tai jopa ulkomailta, tulevaisuudessa myös kunnallisten palvelujen on pakko olla houkuttelevia. Potilasdirektiivi pakottaa tarkastelemaan kunnallisten palvelujen ja yhteiskunnan kustantamia palvelutuotannon malleja. Kustannustehokkuus ja laatu terveydenhoidossa tulevat korostumaan.
Hoitamisen omavastuun osuus on yksi näkökulma, olisiko se toimenpidekohtainen, eri hintainen kunnan tuottamissa pisteissä kuin yksityiseltä lääkäriasemalta ostettaessa? Vai olisiko vakuutuksen osuus terveyspalvelujen maksuissa kattohinnoiteltu ja asiakkaan osuus vaihtelisi hänen omasta hoitovalinnastaan johtuen?
Olisiko kunnan viisasta ottaa oman palveluverkostoonsa ja palvelujen sopimustuottajiksi alueensa lääkärikeskukset ja muut erikoispalveluita tarjoavat yksityiset alan toimijat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa? Näin, vaikka vakuutuspoolia ei syntyisikään, vaan kunta itse vastaisi nykymallilla sote-palvelujen tuottamisesta. Oman alueen laajennetuilla terveyspalveluverkostoilla tuettaisiin myös oman alueen taloutta ja työllisyyttä.
Rakennukset yhteiskäyttöön ja riippumattoman osapuolen omistukseen?
Ehkä kaikkia uusia sote-palvelujen rakennuksiakaan ei tarvitsisi rakentaa tai ne voitaisiin rakentaa/saneerata yhteiskäyttöisiksi kunnallisten ja yksityisten toimijoiden kanssa? Silloin palvelutilojen omistus voitaisiin järjestellä kolmannen, riippumattoman ja voittoa tuottamattoman organisaation kautta.
Kuntien rinnalla palvelutuottajina ja osaamisen monipuolistajana yksityisten yritysten rooli tulee kasvamaan, työterveyshuollon palveluissa se on jo nyt vahva. Joissakin kunnissa enemmän, joissakin vähemmän. Tässäkin on sekä hyviä että huonoja puolia.
Kunta palvelun vastuullisena järjestäjänä määrittäisi perusterveydenhoidon vakuutuspooli -mallissakin omalla alueellaan toteutettavan palvelurakenteen, toimiiko kunta yksin vain yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa. Samaa ajattelua voidaan toteuttaa sosiaalipalvelujen tuotannossa.
Tämän terveyspalvelujen ratkaisumalleja pohtivan kirjoituksen tarkoituksena on ennen kaikkea osoittaa, että vaihtoehtoja, myös muitakin kuin edellä esittämäni, voisi olla löydettävissä ja niitä kannattaa penkoa, ennen kuin pakotetaan kunnat kuntaliitoksiin tai tehdään lopullisia päätöksiä rahoitus- ja toimintamalleista. Tulevat SOTE-ratkaisut vaikuttavat vuosikymmeniä ja niissä tehtävät virheet kostautuvat moninkertaisesti.
Jari Lindström