Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) esitteli perjantaina valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa kärkihankkeita, jotka pyrkivät poistamaan kannustinloukkoja ihmisten työllistymisen tieltä.

Lindström johtaa kaikkiaan kolmea kärkihanketta: ensimmäinen purkaa työn vastaanottamista estäviä kannustinloukkuja ja pienentää rakenteellista työttömyyttä, toinen edistää paikallista sopimista ja poistaa työllistymisen esteitä. Kolmas uudistaa työvoimahallintoa niin, että se työllistää ihmisiä entistä tehokkaammin.

Keinoilla pyritään myös säästämään työvoimahallinnon kuluja, jotka uhkaavat kasvaa nykymenolla hallitsemattoman suuriksi.

Työttömyysjaksot lyhemmiksi

Työttömiä kannustetaan työllistymään entistä nopeammin niin, että työttömyysjaksot lyhentyvät. Samalla myös rakenteellinen työttömyys pienenisi. Myös vuorotteluvapaan ehtoja aiotaan tiukentaa niin, että työssäoloehtoa nostetaan nykyisestä 16 vuodesta.

Asiasta annetaan hallituksen esitys lähiviikkoina. Tämä tulisi voimaan hallituksen toimista ensimmäisenä jo vuodenvaihteessa. Tällä pyritään myös säästämään noin 50 miljoonaa euroa.

– Ehto voisi olla vaikkapa 20 vuotta. Kovin paljon korkeampi se ei voi olla, kun se menisi mahdottomuuksiin. Vaihtoehto olisi koko järjestelmän lakkauttaminen, Lindström puntaroi.

Myös työtekijän takaisinottovelvollisuutta aiotaan keventää nykyisestä yhdeksästä kuukaudesta.

– Moni työntekijä saattaa jäädä odottamaan yhdeksäksi kuukaudeksi, että hänet otetaan takaisin, eikä hän tee tuona aikana mitään. Joihinkin työntekijöihin tällä on passivoiva vaikutus, Lindström perusteli.

Osallistavaa sosiaaliturvaa

Työttömyysturvauudistuksen linjaukset selvitetään lokakuun loppuun mennessä. Selvitys kannustinloukuista ja osallistavan sosiaaliturvan malli valmistuvat vuoden 2016 loppuun mennessä.

Osallistavan sosiaaliturvan mallilla lisätään työnhakijoiden velvollisuutta osallistua aktivoiviin toimiin niin, että osaaminen paranee. Samalla selvitetään työttömyysturvan joustavampaa käyttöä osaamisen parantamiseen.

– Jäykkyyksistä pyritään eroon, Lindström totesi.

Paikalliseen sopimiseen
porkkanoitakin

Selvitysmies Harri Hietala selvittää lokakuun 15. päivään mennessä uusia keinoja edistää paikallista sopimista työpaikoilla samaan tapaan kuin esimerkiksi Ruotsissa on jo aiemmin tehty. Paikallista sopimista koskevat valmistelut ja lait halutaan voimaan ensi vuoden aikana.

Ratkaisut etsitään kolmikantaisesti yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Lindström totesi, ettei asiaa nähdä mörkönä millään taholla ja valmiutta ja ymmärrystä paikallisen sopimisen edistämiseen löytyy.

Lisätäänkö esimerkiksi työntekijöiden osuutta yritysten hallituksissa Ruotsin mallin mukaan, nähdään Lindströmin mukaan sitten, kun Hietalan tekemä selvitys valmistuu. Esitys sisältää joka tapauksessa porkkanoitakin.

Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) sanoi samassa tiedotustilaisuudessa, että vaikka paikallinen sopiminen liittyy kilpailukyvyn edistämiseen, joka on hallituksen listalla kiireisimpänä, täytyy paikallinen sopiminen valmistella perusteellisemmin, koska se vaatii lainsäädännön uudistusta ja kolmikantaista valmistelua.

Lindström on perustanut jo kaksi työryhmää, jotka valmistelevat työaika- ja vuosilomalain muutoksia uudistusta varten.

Tehoa työvoimahallintoon

Lindström uudistaa myös työvoimahallintoa niin, että työnvälitys kirkastetaan TE-hallinnon ykkösasiaksi.

– Sitä se on ollut tähänkin asti, mutta siihen halutaan nyt tehoa. Työttömyysturva halutaan muuttaa työllistäväksi, Lindström painotti.

Tavoitteena on helpottaa työvoiman kohtaanto-ongelmia ja purkaa passivoivia toimia. Resursseja suunnataan aktivoiviin toimiin.

– Tärkeä keino on yhdenmukaistaa sääntöjen tulkinnat eri puolilla maata yhdenmukaisiksi niin, että kansalaiset ovat tasavertaisessa asemassa. Selvitysten mukaan samaa sääntöä on voitu tulkita aivan eri tavalla eri puolella maata, Lindström selvitti.

Digitaalisia palveluita

Ensi kesään mennessä otetaan käyttöön uudenlaisia digitaalisia palveluja, jotka antavat niin työnantajille kuin hakijoillekin selvän kuvan tilanteesta, mistä saa työtä ja työntekijöitä.

– Tiedon pitää löytyä heti niin, että jos vaikka joku työntekijä ei yritykselle kelpaakaan, niin toinen työnhakija saa tiedon asiasta välittömästi, Lindström kertoo.

Helpommin työllistyvien työnvälitystä aiotaan siirtää yksityisille työnvälitystoimistoille. Vaikeasti työllistyvien välitys voidaan siirtää myös halukkaiden kuntien vastuulle.

– Monet kunnat ovat ilmaisseet halukkuutensa vaikeasti työllistyvien työnvälitykseen resursseineen, Lindström kertoi.

Näitä asioita koskevat esitykset annetaan syksyllä 2016.

Veli-Pekka Leskelä