

Lindström: Uusia keinoja paikkaamaan kaatunutta yhteiskuntasopimusta
Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen oli ikävä asia, mutta hallitus on ryhtynyt heti hakemaan uusia ratkaisuja, joilla menetys korvataan. Näin kertoi oikeus- ja työministeri Jari Lindström perussuomalaisten ministeriryhmän kaikkien aikojen ensimmäisessä kesäkokouksessa Imatralla.
Lindströmin mielestä nyt on turha lähteä etsimään syyllisiä ja syyllistämään ketään. Sittenkään, vaikka änkyrän rooliin on soviteltu SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyä, joka on myöntänyt SAK:n vetäneen neuvotteluissa muita tiukempaa linjaa.
SAK ei hyväksynyt hallituksen tiukkaa tavoitetta alentaa työllisyyskustannuksia viidellä prosentilla. SAK olisi neuvotellut mieluummin muista aiheista.
Lindström ei usko puoluepoliittiseen peliin
Lindström ei lähde arvioimaan sitä, olisiko kyse ollut puoluepoliittisesta pelistä. Onhan SDP viritellyt varjoyhteiskuntasopimusta ja SAK:n puheenjohtaja on SDP-taustainen, kuten SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on SAK-taustainen.
– Ei syyllistäminen hyödytä ketään. En minä lähde veikkailemaan ollenkaan, Lindström kuittasi spekulaatiot ja käänsi katseen tulevaisuuteen.
– Heti ryhdyttiin suunnittelemaan, kun tiedettiin, että yhteiskuntasopimus kaatuu. Sitä nyt mietitään seuraavat viikot, mitä löydetään tilalle. Pääministeri Juha Sipilähän (kesk.) on sanonut aika selkeästi, ettei heti rynnätä leikkauslistan kimppuun, vaan etsitään myös muita keinoja. Kaikki ideat ovat tosi tervetulleita, miten pääsemme tästä suosta eteenpäin, Lindström aprikoi kokouspaikalla Saimaan rannalla.
Lindströmiä itselleen läheisimpiä aiheita ovat työelämän kysymykset, kuten TE-hallinnon uudistaminen, mutta merkittävää on myös paikallisen sopimisjärjestelmän uudistaminen.
– Selvitysmies Harri Hietala kertoo 15.10, mitä hän on saanut asiasta selville. Olen käynnistänyt lainsäädäntötyön jo. Työsopimus- ja vuosilomalain uudistamisella on jo kiire, etteivät hankkeet jää venymään lain puutteen vuoksi. Työmarkkinajärjestöt pitää kutsua mukaan, koska lait vaativat kolmikantaisen valmistelun. Olen käynnistänyt kaksi työryhmää, Lindström kertoo.
Ay-liike haluaa muutoksia
Lindström ei usko, että ay-liike rupeaisi jarruttamaan rakenteiden uudistamista.
– Olen aistinut, että ay-liikkeellä on halua ja ymmärrystä uudistuksiin. Ei se ole pelkkää vastakarvaa. Kyse on hankkeiden sisällöstä. Siinä on joitakin näkemyseroja. Mutta olen tulkinnut, että siellä on halua lähteä etenemään, mikä on hyvä asia.
STTK:n Antti Palola ja Akavan Sture Fjäder olivat pahoitelleet yhteiskuntasopimuksen kaatumista. Myös SAK:n Lauri Lyly vakuutti haluaan jatkaa kolmikantaista sopimista.
Hallituksen täytyy johtaa päätöksiä
– Mutta tässä täytyy muistaa, että hallitus tekee päätökset – kuultuaan työmarkkinajärjestöjä kolmikantaisesti. Tämä on hyvä sanoa ääneen. Hallituksen on otettava johtajan rooli. Kansalaisten pitää nähdä, että tätä maata johdetaan – ja me haluamme muutoksia, Lindström linjasi.
[ Korjaus 22.8 klo 23:10. Selvitysmies Harri Hietalan selvityksen takaraja on 15.10.2015, eikä 15.9.2015. ]
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen
Hallitus päätti kehysriihessä tänään useista autoilun ja liikkumisen hintaa laskevista toimenpiteistä. Hallitus helpottaa liikkumista toteuttamalla raskaan liikenteen ammattidieselin, alentamalla matkakuluvähennyksen omavastuuta ja alentamalla ajoneuvoveroa.

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”
Eduskunta keskusteli keskiviikkona kiivaasti maahanmuuton tiukennuksista. Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen esitteli eduskunnalle kaksi uutta hallituksen esitystä, joista ensimmäisellä pyritään tehostamaan ulkomaalaisten karkotuksia ja toisella panemaan täytäntöön EU:n kiristyvää turvapaikkapolitiikkaa.

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

Kolumni: Kaikki tietää
Viheliäisimpiä totuuksia ovat ne, jotka kaikki tietävät – mutta joista harva on valmis puhumaan omalla nimellään, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Käräjäoikeus hylkäsi Elokapinan mielenosoittajien niskoittelusyytteet – Antikainen: Oikeus antoi vaarallisen viestin – kannustaa sivuuttamaan poliisin käskyt
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Helsingin käräjäoikeuden eilen antamaa päätöstä, jossa se hylkäsi niskoittelusyytteet kahta Elokapinan mielenosoittajaa vastaan ja katsoi, ettei poliisilla ollut toimivaltaa määrätä Mannerheimintien ajokaistan sulkenutta mielenilmausta päättymään.

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää suhteellisen absurdina, että samat vasemmistopoliitikot, jotka aiheuttivat Suomen velkaantumiskierteen ja olivat hyväksymässä sitä, että kaikesta tästä huolimatta kipataan tuhansia miljoonia euroja suomalaisten rahoja kehitysapuna maailmalle joka vuosi ja elvyttämään Etelä-Euroopan talouksia, arvostelevat nyt Suomen valtiontalouden hoitoa, velkaantumiskehitystä ja säästötoimien välttämättömyyttä.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Irakilaiskaksoset saivat valtiolta 426 000 euron koppikorvaukset – hallitus esittää korvauksille kattoa
Irakilaiskaksosten tapaus on nostanut esiin Suomessa maksettujen koppikorvausten korkean tason ja toimii esimerkkinä tilanteista, joihin hallitus pyrkii nyt puuttumaan asettamalla korvauksille enimmäisrajan.

Päivän pointti: Veronmaksajien miljoonilla rahoitettu järjestöväki pauhaa ämyreihin: ”Lisää rahaa nyt nyt nyt!” – todellisuudentaju täysin hukassa
















