

Lindström: Uusia keinoja paikkaamaan kaatunutta yhteiskuntasopimusta
Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen oli ikävä asia, mutta hallitus on ryhtynyt heti hakemaan uusia ratkaisuja, joilla menetys korvataan. Näin kertoi oikeus- ja työministeri Jari Lindström perussuomalaisten ministeriryhmän kaikkien aikojen ensimmäisessä kesäkokouksessa Imatralla.
Lindströmin mielestä nyt on turha lähteä etsimään syyllisiä ja syyllistämään ketään. Sittenkään, vaikka änkyrän rooliin on soviteltu SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyä, joka on myöntänyt SAK:n vetäneen neuvotteluissa muita tiukempaa linjaa.
SAK ei hyväksynyt hallituksen tiukkaa tavoitetta alentaa työllisyyskustannuksia viidellä prosentilla. SAK olisi neuvotellut mieluummin muista aiheista.
Lindström ei usko puoluepoliittiseen peliin
Lindström ei lähde arvioimaan sitä, olisiko kyse ollut puoluepoliittisesta pelistä. Onhan SDP viritellyt varjoyhteiskuntasopimusta ja SAK:n puheenjohtaja on SDP-taustainen, kuten SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on SAK-taustainen.
– Ei syyllistäminen hyödytä ketään. En minä lähde veikkailemaan ollenkaan, Lindström kuittasi spekulaatiot ja käänsi katseen tulevaisuuteen.
– Heti ryhdyttiin suunnittelemaan, kun tiedettiin, että yhteiskuntasopimus kaatuu. Sitä nyt mietitään seuraavat viikot, mitä löydetään tilalle. Pääministeri Juha Sipilähän (kesk.) on sanonut aika selkeästi, ettei heti rynnätä leikkauslistan kimppuun, vaan etsitään myös muita keinoja. Kaikki ideat ovat tosi tervetulleita, miten pääsemme tästä suosta eteenpäin, Lindström aprikoi kokouspaikalla Saimaan rannalla.
Lindströmiä itselleen läheisimpiä aiheita ovat työelämän kysymykset, kuten TE-hallinnon uudistaminen, mutta merkittävää on myös paikallisen sopimisjärjestelmän uudistaminen.
– Selvitysmies Harri Hietala kertoo 15.10, mitä hän on saanut asiasta selville. Olen käynnistänyt lainsäädäntötyön jo. Työsopimus- ja vuosilomalain uudistamisella on jo kiire, etteivät hankkeet jää venymään lain puutteen vuoksi. Työmarkkinajärjestöt pitää kutsua mukaan, koska lait vaativat kolmikantaisen valmistelun. Olen käynnistänyt kaksi työryhmää, Lindström kertoo.
Ay-liike haluaa muutoksia
Lindström ei usko, että ay-liike rupeaisi jarruttamaan rakenteiden uudistamista.
– Olen aistinut, että ay-liikkeellä on halua ja ymmärrystä uudistuksiin. Ei se ole pelkkää vastakarvaa. Kyse on hankkeiden sisällöstä. Siinä on joitakin näkemyseroja. Mutta olen tulkinnut, että siellä on halua lähteä etenemään, mikä on hyvä asia.
STTK:n Antti Palola ja Akavan Sture Fjäder olivat pahoitelleet yhteiskuntasopimuksen kaatumista. Myös SAK:n Lauri Lyly vakuutti haluaan jatkaa kolmikantaista sopimista.
Hallituksen täytyy johtaa päätöksiä
– Mutta tässä täytyy muistaa, että hallitus tekee päätökset – kuultuaan työmarkkinajärjestöjä kolmikantaisesti. Tämä on hyvä sanoa ääneen. Hallituksen on otettava johtajan rooli. Kansalaisten pitää nähdä, että tätä maata johdetaan – ja me haluamme muutoksia, Lindström linjasi.
[ Korjaus 22.8 klo 23:10. Selvitysmies Harri Hietalan selvityksen takaraja on 15.10.2015, eikä 15.9.2015. ]
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.