

LEHTIKUVA
Lohela jätti SDP:n kiukuttelun omaan arvoonsa
Eduskunnan puhemies Maria Lohela (ps.) jätti SDP:n kiukuttelun omaan arvoonsa, kun he äänestivät tyhjää tiistaisessa puhemiesäänestyksessä yhteisen päätöksensä perusteella. SDP:tä kismitti vielä puolen vuoden jälkeenkin, että puolue jäi vaille paikkaa puhemiehistössä.
Nykyiseen hallitukseen valittiin monesta edeltäjästä poiketen kolme suurinta puoluetta – sama määrä kuin puhemiehen tehtäviäkin on, eikä opposition johtoon jäänyt suurta puoluetta, joka olisi jäänyt oppositioon vapaaehtoisesti.
Tällöin on myös oppositiosta voitu nostaa varapuhemies puolueen suuruuden perusteella.
Käytännöksi on muodostunut vuosikymmenten varrella, että suurin hallituspuolue ottaa varapuhemiehen paikan ja toiseksi suurin hallituspuolue varapuhemiehen paikan. Toinen varapuheenjohtaja on voinut tulla oppositiosta, jos sieltä löytyy kolmanneksi suurin puolue.
Poikkeuksena on tilanne, jossa suurin puolue on jäänyt oppositioon: silloin voi oppositiopuolue saada puhemiehen paikan.
Kaikki toimivat yhdessä
Lohela totesi, että puhemiehistössä ei tarvita opposition edustajia, koska kaikki puhemiehet sitoutuvat toimimaan yhdessä kaikkien kansanedustajien puolesta puoluekantaan katsomatta.
– Tämä on perinteinen tapa, jolla puhemiehen paikat on jaettu ja pitäydymme siinä nytkin. Me saimme hyvin laajan tuen äänestyksessä ja kuten jo viime keväänä sanoin: minun suuri tavoitteeni puheenjohtajana on, että kaikki puolueet oppositio-hallitusasemasta huolimatta saisivat äänensä kuuluviin. Tästä me aiomme yhdessä huolehtia, Lohela korosti.
Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) muisteli, että hänen 37 vuoden edustajanuransa aikana on puhemies valittu aina kolmen suurimman joukosta. Myöskään neljää puhemiestä eli kolmea varapuhemiestä ei ole hänen aikanaan koskaan ollut.
Lohela odottaa vilkasta kevättä
Keväästä tulee työntäyteinen: hallitus tuo eduskunnan viilattavaksi noin 160 hallituksen esitystä, viisi selontekoa ja kaksi kansalaisaloitetta.
– Ne ovat sellaisia asioita, jotka kiinnostavat ja puhuttavat suomalaisia laajasti. Ehkä sellaista kiivasta keskustelua, jota suuressa salissa nähtiin joulun alla, nähdään keväälläkin, Lohela ounasteli.
Puhemiehiltä kysyttiin, tuottaako mahdollinen pakkolakien tuonti eduskuntaan keväällä pahaa ruuhkaa, kun lakien valmistelu nyt jäädytettiin.
Lohela uskoi sen vaikuttavan vain sitä kautta, että eduskunta toimii siihen tahtiin kuin hallitus sille esityksiä käsiteltäväksi antaa.
– En usko, että se sillä tavalla merkittävästi näkyisi, katsotaan kuinka käy, hän totesi.
Työmarkkinat käyvät pakkolakien edellä
Pekkarinen arveli, ettei se vaikuta millään tavalla. Yhteiskuntasopimuksen synty selvitetään ensin.
– Olen ymmärtänyt, ettei hallitus aio tuoda näitä esityksiä eduskuntaan ennen kuin nyt käynnissä olevat neuvottelut käydään loppuun saakka. Keskeneräistä prosessia ei ole tänne koskaan muulloinkaan tuotu, Pekkarinen korosti.
Jos yhteiskuntasopimusta ei synny, hallitus arvioi, tuoko se eduskuntaan ja mitä.
– Luotan siihen, että sopimus syntyy, Pekkarinen totesi.
Kyselytuntia kehitetään
Mitä uutta eduskuntatyöhön tulee? Kokoomuslainen toinen varapuhemies Paula Risikko povasi, että eduskunnan suosittuun torstain kyselytuntiin tulee joitakin uudistuksia.
– Valmistelu ja pohjatyö on käynnissä, Lohela vahvisti.
Puoli vuotta sujunut hyvin
Lohela iloitsi ensimmäisen puolivuotisensa puhemiehenä sujuneen erittäin hyvin.
– Meillä on suorat, reilut ja hyvät välit keskenämme. Olemme kokoontuneet säännöllisesti ja välillä epäsäännöllisestikin miettimään asioita, Lohela kehui ja kiitti konkarikollegoitaan hyvistä neuvoista, jotka ovat olleet hänelle arvokkaita
– Tätä on nyt todella mukavaa jatkaa, hän korosti.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Terho jatkaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajana

Lohela valtiopäivien avajaisissa: “Tarvitsemme joukkuehenkeä ja rohkeutta päättää asiat heti”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.