

LEHTIKUVA
Louhelainen: Kriittisyys leimataan usein vihapuheeksi
Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous kävi torstaiaamuna vilkkaan keskustelun naisiin kohdistuvasta väkivallasta Kölnin ja Hampurin uudenvuodenyön tapahtumien valossa. Suomen valtuuskunnasta keskusteluun osallistuivat kansanedustajat Anne Louhelainen (ps.) ja Anne Kalmari (kesk.).
Väkivalta lisääntynyt
Saksassa tehtyjen haastattelujen mukaan maahanmuutto on lisännyt naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kuten pakkoavioliittoja, -prostituutiota ja kotiväkivaltaa. Maahanmuuttajanaisten ja -lasten lisäksi väkivalta on alkanut koskettaa myös kantaväestöön kuuluvia, kun ympäri Eurooppaa on raportoitu joukkoahdisteluista julkisilla paikoilla.
– On tärkeää ymmärtää, että eri uskonto tai ihonväri ei tee kenestäkään raiskaajaa. Mutta emme myöskään voi sulkea silmiämme ihmisoikeusloukkauksilta. Seksuaalisen ahdistelun tuomitseminen ei ole rasismia, Kalmari huomautti.
Naisten ja lasten voitava liikkua turvallisesti
Samoilla linjoilla oli Louhelainen, jonka mielestä asioista on voitava puhua niiden oikeilla nimillä, mutta rakentavasti ilman että rasistikortti heiluu.
– Naisten tasa-arvo ja oikeus fyysiseen koskemattomuuteen ovat perusihmisoikeuksia, joita meillä on totuttu kunnioittamaan. Suomalaiset naiset ja tytöt haluavat jatkossakin mennä kouluun, töihin ja harrastuksiinsa ilman, että heidän pitää pelätä liikkumista julkisilla paikoilla, Louhelainen totesi.
Medialla suuri vastuu
Hän muistutti, että Euroopan neuvoston pitää puhua myös enemmistön puolesta sekä suojella erityisesti naisten ja lasten oikeuksia.
– Myös medialla on suuri vastuu siitä, miten maahanmuuttoa ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa julkisuudessa käsitellään. Myös kielteisistä asioista pitää pystyä raportoimaan. Usein kriittisyys leimataan vihapuheeksi, Louhelainen totesi.
Luottamus horjuu
Jos media ei anna tapahtumista oikeaa kuvaa, se ruokkii kansanedustajien mukaan salaliittoteorioita ja väestöryhmien välisiä jännitteitä sekä horjuttaa luottamusta sekä median että viranomaisten toimintaan.
Suomessa turvapaikanhakijat kirjoittavat keskuksessa sitoumuksen, jossa he lupaavat noudattaa Suomen lainsäädäntöä ja perusarvoja. Kalmarin mielestä Suomella pitää olla oikeus lähettää takaisin ne turvapaikanhakijat, jotka eivät näin tee.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Oulun valtuustossa ehdotetaan itsepuolustuskursseja naisille ja tytöille
Viikon suosituimmat

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

Kansanedustaja Eemeli Peltonen menehtyi tänään eduskunnassa

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Suomi ajoi alas turvetuotantonsa viherhumpan tahtiin – Polvinen: ”Edellisen hallituksen päätökset johtivat siihen, että Italiassa mafia juhlii ja turvetuottajat Suomessa menettivät työpaikkansa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.