

LEHTIKUVA
Louhelainen: Kriittisyys leimataan usein vihapuheeksi
Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous kävi torstaiaamuna vilkkaan keskustelun naisiin kohdistuvasta väkivallasta Kölnin ja Hampurin uudenvuodenyön tapahtumien valossa. Suomen valtuuskunnasta keskusteluun osallistuivat kansanedustajat Anne Louhelainen (ps.) ja Anne Kalmari (kesk.).
Väkivalta lisääntynyt
Saksassa tehtyjen haastattelujen mukaan maahanmuutto on lisännyt naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kuten pakkoavioliittoja, -prostituutiota ja kotiväkivaltaa. Maahanmuuttajanaisten ja -lasten lisäksi väkivalta on alkanut koskettaa myös kantaväestöön kuuluvia, kun ympäri Eurooppaa on raportoitu joukkoahdisteluista julkisilla paikoilla.
– On tärkeää ymmärtää, että eri uskonto tai ihonväri ei tee kenestäkään raiskaajaa. Mutta emme myöskään voi sulkea silmiämme ihmisoikeusloukkauksilta. Seksuaalisen ahdistelun tuomitseminen ei ole rasismia, Kalmari huomautti.
Naisten ja lasten voitava liikkua turvallisesti
Samoilla linjoilla oli Louhelainen, jonka mielestä asioista on voitava puhua niiden oikeilla nimillä, mutta rakentavasti ilman että rasistikortti heiluu.
– Naisten tasa-arvo ja oikeus fyysiseen koskemattomuuteen ovat perusihmisoikeuksia, joita meillä on totuttu kunnioittamaan. Suomalaiset naiset ja tytöt haluavat jatkossakin mennä kouluun, töihin ja harrastuksiinsa ilman, että heidän pitää pelätä liikkumista julkisilla paikoilla, Louhelainen totesi.
Medialla suuri vastuu
Hän muistutti, että Euroopan neuvoston pitää puhua myös enemmistön puolesta sekä suojella erityisesti naisten ja lasten oikeuksia.
– Myös medialla on suuri vastuu siitä, miten maahanmuuttoa ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa julkisuudessa käsitellään. Myös kielteisistä asioista pitää pystyä raportoimaan. Usein kriittisyys leimataan vihapuheeksi, Louhelainen totesi.
Luottamus horjuu
Jos media ei anna tapahtumista oikeaa kuvaa, se ruokkii kansanedustajien mukaan salaliittoteorioita ja väestöryhmien välisiä jännitteitä sekä horjuttaa luottamusta sekä median että viranomaisten toimintaan.
Suomessa turvapaikanhakijat kirjoittavat keskuksessa sitoumuksen, jossa he lupaavat noudattaa Suomen lainsäädäntöä ja perusarvoja. Kalmarin mielestä Suomella pitää olla oikeus lähettää takaisin ne turvapaikanhakijat, jotka eivät näin tee.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Oulun valtuustossa ehdotetaan itsepuolustuskursseja naisille ja tytöille
Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Manner-Espanjan sähköjärjestelmä romahti – yhteiskunta meni täysin sekaisin
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.