Louhelainen: Kriittisyys leimataan usein vihapuheeksi

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous kävi torstaiaamuna vilkkaan keskustelun naisiin kohdistuvasta väkivallasta Kölnin ja Hampurin uudenvuodenyön tapahtumien valossa. Suomen valtuuskunnasta keskusteluun osallistuivat kansanedustajat Anne Louhelainen (ps.) ja Anne Kalmari (kesk.).

Väkivalta lisääntynyt

Saksassa tehtyjen haastattelujen mukaan maahanmuutto on lisännyt naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kuten pakkoavioliittoja, -prostituutiota ja kotiväkivaltaa. Maahanmuuttajanaisten ja -lasten lisäksi väkivalta on alkanut koskettaa myös kantaväestöön kuuluvia, kun ympäri Eurooppaa on raportoitu joukkoahdisteluista julkisilla paikoilla.

– On tärkeää ymmärtää, että eri uskonto tai ihonväri ei tee kenestäkään raiskaajaa. Mutta emme myöskään voi sulkea silmiämme ihmisoikeusloukkauksilta. Seksuaalisen ahdistelun tuomitseminen ei ole rasismia, Kalmari huomautti.

Naisten ja lasten voitava liikkua turvallisesti

Samoilla linjoilla oli Louhelainen, jonka mielestä asioista on voitava puhua niiden oikeilla nimillä, mutta rakentavasti ilman että rasistikortti heiluu.

– Naisten tasa-arvo ja oikeus fyysiseen koskemattomuuteen ovat perusihmisoikeuksia, joita meillä on totuttu kunnioittamaan. Suomalaiset naiset ja tytöt haluavat jatkossakin mennä kouluun, töihin ja harrastuksiinsa ilman, että heidän pitää pelätä liikkumista julkisilla paikoilla, Louhelainen totesi.

Medialla suuri vastuu

Hän muistutti, että Euroopan neuvoston pitää puhua myös enemmistön puolesta sekä suojella erityisesti naisten ja lasten oikeuksia.

– Myös medialla on suuri vastuu siitä, miten maahanmuuttoa ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa julkisuudessa käsitellään. Myös kielteisistä asioista pitää pystyä raportoimaan. Usein kriittisyys leimataan vihapuheeksi, Louhelainen totesi.

Luottamus horjuu

Jos media ei anna tapahtumista oikeaa kuvaa, se ruokkii kansanedustajien mukaan salaliittoteorioita ja väestöryhmien välisiä jännitteitä sekä horjuttaa luottamusta sekä median että viranomaisten toimintaan.

Suomessa turvapaikanhakijat kirjoittavat keskuksessa sitoumuksen, jossa he lupaavat noudattaa Suomen lainsäädäntöä ja perusarvoja. Kalmarin mielestä Suomella pitää olla oikeus lähettää takaisin ne turvapaikanhakijat, jotka eivät näin tee.