Lumeliitot yleistyvät – naimisiin vain oleskeluluvan vuoksi

Viranomaiset käsittelevät Suomessa vuosittain tuhansia oleskelulupahakemuksia perhesiteiden perusteella. Myönteisiä päätöksiä tehdään lumeliitoista huolimatta.

Maahanmuuttovirasto ja poliisi selvittävät avioliittoon perustuvien hakemusten osalta perhesiteen luonnetta ja aitoutta. Viranomaisten mukaan osa lumeliitoista jää kuitenkin huomaamatta tai sitä ei pystytä osoittamaan. Erityisen hankalia ovat lumeliitot, joissa vain toinen puolisoista on solminut suhteen vilpillisin mielin. Suomessa asuva siis uskoo, että kyseessä on aito avioliitto, mutta oleskeluluvan hakijalla ei ole aikomustakaan jatkaa liittoa luvan myöntämisen jälkeen.

– Selvityksessä ei välttämättä havaita tai pystytä osoittamaan, että kyseessä on lumeliitto. Joissain tapauksissa suullinen kuuleminen on opeteltu etukäteen niin, että vastauksissa ei tule esille mitään luvan myöntämisen estäviä seikkoja, Maahanmuuttoviraston johtaja Tiina Suominen kertoo.

Joskus lumeliittoja jatketaan myönteisen päätöksenkin jälkeen, jos oleskeluluvan saanut ei ole varma, saako hän jatkossakin jäädä Suomeen. Liitto purkaantuu viimeistään siinä vaiheessa, kun pariskunnalle syntyy lapsi.

Poliisihallituksen ylitarkastaja Juhani Ruutu kertoo, että viranomaiset saavat ajoittain yhteydenottoja suomalaisilta, jotka kokevat tulleensa huijatuksi avioliittoon.

– Näihin tapauksiin on hankalampaa puuttua. Varsinkin silloin, kun oleskeluluvan saamisesta on kulunut aikaa, Ruutu toteaa.

Kulttuurisyyt huomioidaan

Vuonna 1997 Euroopan unioni antoi toimenpideohjeita lumeliittoja varten. Viranomaisen hälytyskellojen pitäisi soida, jos pariskunnalta puuttuu yhteinen elämä, avioliitosta on maksettu rahaa tai osapuolilla ei ole yhteistä kieltä. Kuulemisten ja asiakirjojen perusteella arvioidaan myös, onko suhteessa asianmukainen tuntemus toisesta.

– Nimet ja syntymäaika, tietoa toisen vanhemmista, sisaruksista ja työnteosta sekä opiskelusta. Nämä tiedot pitäisi olla hallussa, Suominen sanoo.

Oleskelulupahakemuksen hylkääminen vaatii viranomaiselta perusteet. Vaikeus päätöksen teossa onkin tässä: vaikka yksi näistä edellä mainituista seikoista viittaisikin lumeliittoon, pelkästään sen takia ei voi tehdä kielteistä päätöstä.

– Täytyy esimerkiksi ottaa huomioon erilaiset kulttuurisyyt. Monissa uskonnoissa seurustelu ei ole sallittua ennen avioliittoa ja joihinkin rituaaleihin kuuluu niin sanottu myötäjäisten maksaminen, Suominen kertoo.

200 käryä vuodessa

Lumeliittojen vuosittainen määrä on pysynyt pitkään samana. Määrät eivät ole hälyttäviä, mutta viranomaiset ottavat asian silti vakavasti.

– Tarkan seurannan vuoksi ilmiö ei ole kasvanut Suomessa. Maailmalla tiedetään, että täällä – toisin kuin monessa muussa EU-maassa – oleskeluluvan saaminen lumeliiton perusteella ei ole helppoa, Maahanmuuttoyksikön johtaja Suominen sanoo.

Vuonna 2013 Maahanmuuttovirastoon tuli 8 950 oleskelulupahakemusta perhesiteiden perusteella. Kielteisiä päätöksiä tehtiin 3 373, joista noin 200 oli lumeliittoon perustuvia. Poliisi teki viime vuonna 1 800 oleskelulupahakemusta, joista lumeliittoon perustuvia kielteisiä päätöksiä oli 30-50.

Vaikka lumeliittotapauksia on vähän, ne vievät viranomaisilta paljon aikaa. Perhesiteiden käsittelyaika saa olla korkeintaan yhdeksän kuukautta, eikä päätöstä usein ehditä antaa yhtään aiemmin.

– Nämä eivät ole mitään helpoimpia hakemuksia, kun oleskeluluvan hylkäämiselle ei välttämättä ole esittää mitään selkeää, yksittäistä faktaa. Kokonaisuus pitää selvittää perinpohjaisesti, Suominen kertoo.

Terho: Hyödyt pitää minimoida

Europarlamentaarikko Sampo Terho sai muutama vuosi sitten yhteydenoton naiselta, joka kertoi tarinansa lumeliitosta. Nainen oli aloittanut suhteen ulkomaalaisen kanssa, tietämättä seurauksista.

Mies oli aluksi ollut kohtelias, kiltti ja huomaavainen, mutta luvan myöntämisen jälkeen käytös oli muuttunut. Nainen pakotettiin miehen sukulaisten painostuksella muuttamaan toiselle paikkakunnalle, yli 400 kilometrin päähän lähiomaisista.

Mies kohdisti liiton aikana naiseen henkistä väkivaltaa haukkumalla ja pitämällä naisen kotona. Myöhemmin pariskunta sai lapsen, jonka huoltajuudesta taisteltiin käräjäoikeudessa asti. Käsittelyn aikana selvisi, että miehellä oli Suomessa toinen avoliitto ja lapsi, sekä omassa kotimaassaan kolmas perhe.

– Moni tavallinen kansalainen joutuu raskaan petoksen uhriksi, jos emme kykene mitenkään ehkäisemään näitä tapauksia, Sampo Terho sanoo.

Europarlamentaarikko toteaa myös, että näihin on vaikea puuttua.

– Ketään ei voi eikä tietenkään pidä estää rakastumasta, mutta meidän on etsittävä keinoja petollisten lumeliittojen hyötyjen mitätöimiseen, hän sanoo.

Artikkeli on julkaistu Perussuomalainen-lehden numerossa 1/15.