Haitallisen maahanmuuton ehkäisy ja ihmisläheinen perhepolitiikka. Siinä on kaksi keskeistä syytä, miksi maahanmuuttajanaisesta voi tulla perussuomalainen.
Näin kävi Kangasalla asuvalle Saynur Soramiehelle ja kotkalaiselle Joy Aallolle. Molemmat löysivät Perussuomalaisista puolueen, jonka listoille he asettuivat ehdolle kuntavaaleissa 2021.
Saynur Soramies kertoo liittyneensä puolueeseen sen jälkeen, kun oli tutustunut perussuomalaisten kanssa ja perehtynyt puolueohjelmaan.
– Huomasin, että he ovat samaa mieltä kuin minä ilmastopolitiikasta, maahanmuuttopolitiikasta, perhepolitiikasta ja sukupuolipolitiikasta.
Katso ”Meillä on asiaa”, jossa Joy Aalto ja Saynur Soramies kertovat, miksi he valitsivat perussuomalaiset (juttu jatkuu videoikkunan alla):
Youtube, 19 min.
”Kaikki eivät kuulu tänne”
Saynur ja Joy ovat asuneet Suomessa 16 vuotta. He työskentelevät hoitoalalla: Joy sairaalahuoltajana ja Saynur monikulttuurisuuteen ja psykoterapiaan erikoistuneena sairaanhoitajana.
Kummankin naisen suhtautuminen maahanmuuttopolitiikkaan on kriittinen. Molempia ihmetytti turvapaikanhakijoiden massiivinen tulo Suomeen vuonna 2015.
– Missä ovat lapset, naiset ja vanhukset, kysyi Joy Aalto silloin. Kuten hyvin tiedämme, kaikista vähäosaisimpia ihmisiä näkyi turvanhakijoiden joukossa vain vähän, sillä monet tulijat olivat nuoria miehiä Lähi-idästä. Pääosin nuorukaiset eivät täyttäneet turvapaikkakriteerejä, mutta siltikin he saivat tulla ja jäädä. Saynur Soramiehen mielestä tällainen politiikka ei välittänyt Suomesta mielikuvaa vahvana ja johdonmukaisena valtiona, jota tulijan olisi ollut syytä kunnioittaa.
– Missä olivat orjuutetut ja raiskatut jesidinaiset, jotka oikeasti olisivat tarvinneet apua nimenomaan länsimaista eli meiltä, ihmettelee Saynur vielä kuusi vuotta turvapaikkakriisin jälkeen. Soramies kirjoitti aiheesta blogitekstin lokakuussa 2015. Tekstissään hän totesi: ”Nyt pitää toimia nopeasti ja lähettää välittömästi kotimaahansa ne, jotka eivät kuuluisi tänne.”
Tällä hän tarkoitti turvapaikanhakijoita, jotka eivät olleet oikeasti turvan tarpeessa.
Myös Joy on kritisoinut turvapaikkapolitiikkaa ja miettinyt, mitä se kaikki on mahtanut maksaa.
– Jos haluaa asua Suomessa on opeteltava kieli, hankittava koulutus ja mentävä töihin. Yhteiskunnalla ei ole varaa sellaiseen maahanmuuttoon, missä maahanmuuttaja ei halua sopeutua yhteiskuntaan, Joy Aalto sanoo.
Vääristynyt naiskuva on riski myös maahanmuuttajanaisille
Joy Aallon kotimaassa, buddhalaisessa Thaimaassa, naisen asema on hänen mukaansa samankaltainen kuin Suomessa. – Naiset ovat tasa-arvoisia.
Saynur Soramies puolestaan on nähnyt, ettei sukupuolten tasa-arvo ole itsestäänselvyys. Kahden erilaisen kulttuurin kasvattina hän kasvoi Saksassa ja Turkissa sekä islamin että kristinuskon mukaan. Vanhempana hän valitsi kristinuskon omaksi uskonnokseen.
– Emme saa antaa pois vapauksia ja oikeuksiamme, joiden puolesta olemme taistelleet, hän sanoo ja viittaa niihin miehiin, joiden naiskuva on aivan erilainen kuin se, mihin modernit naiset ovat tottuneet. Epäterve naiskuva ei Soramiehen mukaan heikennä vain suomalaisnaisten asemaa vaan myös maahanmuuttajanaisten asemaa Suomessa.
Vanhemmalle sukupolvelle annettava arvostusta
Joy Aalto ja Saynur Soramies ovat löytäneet Suomesta kodin, jonne he ovat lapsineen saaneet asettua.
– Kotimaa ei ole minulle vain se maa, josta ihminen on lähtöisin. Kotimaa voi olla maa, johon on tullut asumaan, elämään ja jossa tavoite on tulla aktiiviseksi osaksi yhteiskuntaa. Siksi koen Suomen kotimaakseni, Saynur sanoo.
Joy Aalto on viihtynyt Suomessa ja erityisesti metsässä. Kesäisin hän kerää marjoja ja sieniä ja myy niitä torilla. Siellä hän kohtaa ihmisiä, joiden kanssa hän vaihtaa kuulumisia ja joilta hän kuulee tarinoita eletystä elämästä.
– Vanhempi sukupolvi on tehnyt kovan työn tämän yhteiskunnan rakentamiseksi ja hyvinvoinnin eteen. Tälle työlle täytyy antaa arvostus ja taata ihmisarvoinen elämä, Joy toivoo.
Saynur ajattelee samalla tavalla: ikäihmiset ovat sentään rakentaneet hyvinvointivaltion.
– Kyllä Suomella on tarpeeksi rahaa! Kysymys on enemmän siitä, miten rahaa käytetään. Prioriteetit on laitettava kuntoon. Yhteiskunnan moraalisuutta mitataan sillä, miten se kohtelee kaikista heikoimpia.
MARIA ASUNTA