Koulushoppailu viittaa ilmiöön, jossa vanhemmat muun muassa pyrkivät järjestämään lapsensa toiseen päiväkotiin tai kouluun kuin siihen, mihin asuinpaikka lapsen ohjaisi.
Iltalehden laajassa artikkelissa käsitellään koulushoppailua valtamedialle poikkeukselliseen tapaan nimenomaan tavallisten suomalaisperheiden näkökulmasta. Tulos on selkeä: maahanmuutto on synnyttänyt kouluissa ja päiväkodeissa voimakkaasti kiihtyneen ilmiön, jossa vanhemmat hakevat tarkoituksella parempia ryhmiä lapsilleen.
Monissa kouluissa kieliongelmia ja rauhattomuutta
Iltalehden artikkeli perustuu kyselyyn, jossa liki 500 suomalaista kertoo, millä tavalla he koulushoppailevat.
Jutussa kerrotaan myös tarkempia perusteluja sille, mikä sai perheet vaihtamaan lapsensa päiväkotia tai koulua. Maahanmuuttoon liittyvissä vastauksissa mainittiin erityisesti kieliongelmat ja rauhattomuus.
– Päiväkotiryhmässä ei ollut pojalleni yhtään suomea osaavaa kaveria. Kaikki puhuivat jotain vierasta kieltä. Suomenkielisiä tyttöjä ryhmässä oli kaksi kappaletta, eräs vanhempi kertoo.
Iltalehden juttu osoittaa, kuinka nykyään opettajatkin jo hakevat omille lapsilleen suomenkielisiä ryhmiä.
Maahanmuuttajataustaisissa oppilaissa paljon heikkoja osaajia
Koulushoppailun taustasyy on siis keskeisesti maahanmuutto.
PISA 2022 -tutkimuksen tulosten mukaan osaamiserot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden välillä ovat suuria kaikilla arviointialueilla. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikkoa osaamista selittää usein heikko lukutaito ja matalampi sosioekonominen perhetausta.
Ilmiö ei ole uusi. Eräillä alueilla koulujen ja päiväkotien tilanne alkoi selvästi heikentyä jo kauan sitten.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoitti vuonna 2019 blogissaan, kuinka Vantaalla oli jo tuolloin päiväkoteja, joissa suomea äidinkielenään puhuvia lapsia ei enää ollut.
Suomen Uutiset kertoi viime vuonna, kuinka eräissä kouluissa on pyritty tilastollisin keinoin peittelemään maahanmuuttajien osuutta oppilasryhmissä.
– Esimerkiksi Espoo on linjannut, että jos oppilas on syntynyt Suomessa, hänet luokitellaan S1-oppilaaksi – kielitaidosta tai muusta taustasta riippumatta, Suomen Uutisten haastattelema opettaja kertoo.
Vain maahanmuuton rajoittaminen auttaa
Perussuomalaiset katsoo, että suomalaisia vanhempia ei pidä syyllistää siitä, että he haluavat lapsilleen hyvät koulut.
Kansanedustaja Wille Rydman kirjoittaa, että tilannetta kouluissa ja päiväkodeissa ei ole enää mahdollista korjata kotouttamistoimilla.
– Mikään määrä ”kotouttamista” ei riitä, kun kehitysmaalaisten maahanmuuttajien määrä on liian suuri. Ainut tapa suomalaisen koulujärjestelmän, yhteiskunnan ja osaamisen suojaamiseksi on maahanmuuton tiukka rajoittaminen ja paluumuuton aktiivinen edistäminen.