Maan tapa mahdollistaa konserniavustukset veroparatiisiin

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen puolustaa konserniavustusten maksamista veroparatiiseihin. Tämä käy ilmi Urpilaisen vastauksesta kansanedustaja Maria Tolppasen tekemään kirjalliseen kysymykseen, joka koski varojen siirtämistä konsernin ulkomaiselle yhtiölle.

Tolppanen teki vuosi sitten joulukuussa lakialoitteen, jolla estettäisiin konserniavustusten maksaminen konsernin ulkomaiselle tytär- tai emoyhtiölle.

– Tein lakialoitteen, kun paljastui, että esimerkiksi Mehiläinen on siirtänyt oskarinosan voitoistaan veroparatiiseissa toimiville konsernin muille yhtiöille. Minun mielestäni se on väärin, varsinkin, kun iso osa Mehiläisenkin voitoista tulee kunnallisten ostopalveluiden kautta, sanoo Tolppanen.

Kansanedustaja Maria Tolppanen teki syksyllä kirjallisen kysymyksen varojen siirtämisestä suomalaisen verottajan ulottumattomiin.

– Tein kirjallisen kysymyksen, koska lakialoitteeni ei tunnu etenevän ministeriössä, vaikka hallitus puhuu kauniisti harmaantalouden kitkemisestä. Verovarojen valumisen estäminen veroparatiiseihin olisi valtavan suuri harppaus harmaantalouden torjunnassa, sanoo Tolppanen.

Urpilainen puolustaa avustuksia

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen toteaa vastuksessaan, että lain mukaan konserniavustuksen voi antaa vain, jos sen antaja ja saaja on kotimainen yhtiö.

– Silti Urpilainen puolustaa konserniavustuksia, sanoo Tolppanen.

Urpilainen toteaa vastauksessaan, että oikeuskäytännön mukaan konserniavustuksen antajana tai saajana voi kuitenkin olla myös ulkomaisen yhtiön Suomessa oleva kiinteä toimipaikka.

– Urpilaisen vastaus antaa esimerkiksi Mehiläiselle synninpäästön verovarojen siirrosta verottajan ulottumattomiin, sillähän on kiinteä toimipaikka Suomessa, kuten Suomessa olevilla yrityksillä tapaa olla, sanoo Tolppanen.

Ministeri perustelee vastaustaan KHO:n lausumalla asiasta vuodelta 2003. Tuolloin todettiin, että EU:n syrjintäkieltosäännösten ja sijoittautumisvapauden nojalla ulkomainen yhtiö on oikeutettu vähennyskelpoiseen konserniavustukseen silloin, kun yhtiöllä on kiinteä kotipaikka Suomessa.

Tolppanen tukkisi porsaanreiän

Tolppasen lakialoite estäisi konserniavustusten antamisen sellaiselle konsernin tytär- tai emoyhtiölle, jonka kotipaikka on muualla kuin Suomessa.

– Tämä lakialoite perustuu KHO:n ennakkopäätöksiin vuodelta 2007, siis neljä vuotta tuoreempiin lausumiin, kuin mihin Urpilainen perustaa oman näkemyksensä.  KHO toteaa tuolloin vuosikirjassaan, että kotimaisuusvaatimus on voimassa, olipa tytäryhtiö maksajana tai saajana. Tämä koskee myös niitä tapauksia, joissa toisen yhtiön kotipaikka on toisessa EU maassa.

Ministeriö valmistelee lakimuutosta

Valtiovarainministeriössä valmistellaan vuodelta 1968 elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamista siten, että korkovähennysoikeutta rajoitettaisiin. Lakimuutoksen jälkeen yhtiön tulo jäisi verotettavaksi Suomeen siltä osin, kuin korkomeno olisi vähennyskelvoton vaikka se maksettaisiin ulkomaiselle konserniyhtiölle.

-Tämä on pelkkää silmänlumetta. Todellisuudessa tällä ei juurikaan pystytä estämään Suomeen kuluvien verovarojen virtaamista veroparatiiseihin. Jos asiaan halutaan oikeasti puuttua, on muutettava samalta vuodelta olevaa lakia konserniavustusten verottamisesta. Muuten, lain alkuperäisenä voimaantulovuotena 1968 Suomessa ei ollut vielä rajat ylittävää pääomien vapaata liikkuvuutta. Se laki tuli vasta myöhemmin, sanoo Tolppanen.

Tolppasen mukaan vuodelta 1968 olevaa konserniavustusten verottamista koskevan lain 3§:n kaksi ensimmäistä momenttia edellyttävät, että molemmat osapuolet, konserniavustusten saaja ja maksaja ovat kotimaisia, mutta kolmannesta momentista kotimaisuuden korostaminen on jäänyt pois.

– Lisäämällä lakiin kolme kotimaisuutta ilmaisevaa sanaa, tämä porsaanreikä olisi tukittu ja laki olisi KHO:n ennakkopäätösten mukainen. Sitä paitsi myös EU-tuomioistuin on tehnyt saman suuntaisia päätöksiä.