LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt kirjallisen kysymyksen kulttuurin ja urheilun julkisen rahoituksen epätasapainosta. Hän muistuttaa, että hyvä kunto on tärkeää niin terveyden kuin maanpuolustuksenkin kannalta.
Lokakuussa Ilta-Sanomat uutisoi, kuinka opetus- ja kulttuuriministeriö uudistaa urheilijoiden apurahajärjestelmää ja kuinka apurahan saajien määrä vähenee noin puolella. Seuraavana päivänä myös ministeriö päivitti muutoksesta verkkosivuillensa. Opetus- ja kulttuuriministeriön urheilija-apurahoista putoaa alin 6 000 euron luokka pois, ja isommat apurahat kasvavat 24 000:een ja 12 000 euroon.
Sanomalehti Ilkka-Pohjalainen puolestaan julkaisi erään pitkän linjan urheiluvalmentajan haastattelun, jonka sisällöstä suuri osa koski urheilija-apurahoja. Valmentaja kertoi häntä aina hämmentäneen sen, miten eri tavalla kulttuuria ja urheilua kohdellaan.
– Kyseisen Ilkka-Pohjalaisen jutun mukaan valtion tuki taiteelle ja kulttuurille on noin 545 miljoonaa euroa vuodessa. Urheilu saa kaikkiaan noin 155 miljoonaa, ja siinä on myös liikuntapaikkarakentaminen mukana, todetaan Juha Mäenpään kirjallisessa kysymyksessä.
Taiteen edistämiskeskus jakaa vuodessa tukea 45 miljoonan edestä. Taiteilija-apurahalla työskentelee Taiteen edistämiskeskuksen mukaan tänä vuonna noin 600 henkilöä. Summa on noin 2 250 euroa kuukaudessa, ja sitä voi saada jopa 3—5 vuodeksi kerrallaan.
Urheilija-apurahoja jaettiin vuodelle 2025 talvilajeissa 101:lle ja kesälajeissa 162 urheilijalle. Kokoluokat ovat olleet 20 000, 10 000 ja 6 000 euroa vuodessa. Talvilajeissa 15 ja kesälajeissa 17 urheilijaa saa 20 000 euroa. Taiteilija-apurahaa saa pääsääntöisesti 27 000 euroa vuodessa, josta maksetaan eläkemaksut. Taiteilijaeläkkeitä saa tänä vuonna noin 1 100 henkilöä, kun täyttä urheilijaeläkettä voidaan vuosittain jakaa korkeintaan 16 henkilön eläkettä vastaava summa. Saajia on tällä hetkellä 28, joista vain kahdeksan saa täyttä eläkettä ja loput puolikasta.
Urheilija-apurahoissa on ollut ongelmana se, että ne katsotaan joka vuosi uudelleen eikä niiden jatkumisesta ole mitään taetta. Mäenpää pitää tervetulleena muutoksena sitä, että uusia urheilija-apurahoja voidaan myöntää nyt kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Taiteilija-apurahoja voi saada 3—5 vuodeksi kerrallaan, mutta urheilupuolella vastaava pitkäjänteisyys ei ole mahdollista.
– Kulttuurin, mukaan lukien taide, ja urheilun rahoituksellinen epätasapaino on todella kummallinen yhteiskunnallinen valinta. Hyvä kunto, jota liikunta ja urheilu edistävät, on niin terveyden kuin maanpuolustuksenkin kannalta keskeinen tekijä. Maamme huippu-urheilijat ovat terveitä esikuvia ja innostuksen lähteitä suomalaisille, erityisesti nuorille. He ansaitsevat enemmän arvostusta, Mäenpää linjaa.
Asianomaiselle ministerille Mäenpää esittää lopuksi seuraavat kysymykset:
– Miten hallituksessa nähdään kulttuurin, mukaan lukien taiteen, ja urheilun julkisen rahoituksen epätasapaino ja mahdolliset toimenpiteet asian korjaamiseksi? Miten jatkossa turvataan nuorten urheilijoiden tuki 6 000 euron apurahan poistuessa?
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää pitää taiteen ja kulttuurin sekä urheilun rahoituksellista epätasapainoa todella kummallisena yhteiskunnallisena valintana. Hänen mukaansa maamme huippu-urheilijat ansaitsevat enemmän arvostusta.
Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen kulttuuripoliittisen selonteon. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew pitää kulttuuriin kohdistuvia leikkauksia oikeina ja välttämättöminä, mutta korostaa suomen kielen säilyttämisen sekä historiantuntemuksen tukemista.
Perussuomalaisen kulttuuripolitiikan ytimessä on suomalaisen elämäntavan ja identiteetin puolustaminen. Perussuomalaiset näkee, että suomalainen kulttuuri on kansallisten kertomusten jatkumo, jonka ylläpitäminen on tärkeää.
Terroristijärjestö Hamas ja Israel ovat päässeet sopimukseen Gazan rauhansopimuksen ensiaskeleista mutta taistelu ei hellitä Suomessa. Kulttuuriväki jatkaa Israelin hiillostamista ja vaatii juutalaisvaltiota pois viihteen estradeilta. Rauhaa ei ole näköpiirissä.
Viikon suosituimmat
Nuori tubettaja lähti kameran kanssa kiertämään Minnesotan suurimman kaupungin päiväkoteja ihmetellen, että miksi ovet eivät aukene hänelle. Lapsia ei näkynyt missään, vaikka monissa kohteissa piti olla päiväkoti, jossa hoidetaan päivittäin sataa lasta ja joka saa siitä hyvästä miljoonatuet vuodessa. Paljastusvideo on saanut somessa valtavasti katsojia, mutta vasemmistolainen valtamedia vaikenee siitä visusti.
Monesti tuomittu rikollinen työskenteli kotiavustajana ja raiskasi ainakin yhden vanhuksen työssä ollessaan. Irakilaismies ehti jäädä sairauslomallekin, ennen kuin yhteiskunta havahtui rikoksiin. Mies sai vankeustuomion raiskauksesta mutta aiemmistakin tuomioista huolimatta välttyi karkotukselta, koska hänen siteensä Ruotsiin "painoivat enemmän".
Eurooppalainen joulunaika on perinteisesti iloisen yhteenkuuluvuuden ja rauhan juhla. Valitettavasti viime vuosina meidän kristillisen kulttuurimme ytimeen kuuluvasta juhlasta on tullut myös väkivaltaisten hyökkäysten kohde ja heikkojen päättäjien perääntymisen näyttämö. Useissa maissa on jouduttu perumaan jouluperinteitä terroriuhan vuoksi, ja samaan aikaan omia tapojamme siivotaan pois, etteivät ne vain loukkaisi toisin uskovia. Näin jouluna onkin syytä kysyä, ymmärrämmekö me, mitä olemme menettämässä, kirjoittaa kansanedustaja Sanna Antikainen.
Ruotsalainen vasemmistoaktivisti Greta Thunberg on syytteessä niskoittelusta poliisia vastaan. Syyte koskee Helsingissä kesällä 2024 järjestettyä Elokapinan mielenosoitusta, jossa poliisi kantoi mielenosoittajia pois ajoradalta. Vastikään Thunberg on myös jäänyt poliisin haaviin muun muassa Lontoossa.
Ensi vuoden alussa pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä tiukennetaan lakimuutoksilla muun muassa niin, että vaadittavaa yhtäjaksoista oleskeluaikaa pidennetään. Lisäksi hakijalta edellytetään tiukempaa nuhteettomuutta, suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä työhistoriaa.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistuttaa jouluperinteiden vaalimisen merkityksestä. Asia ei ole itsestäänselvyys tänä päivänä. – Onneksi on perussuomalaiset. Viestimme on, että meidän pitää olla ylpeitä tästä maasta ja sen kulttuurista, arvoista ja ominaisuuksista – meidän pitää puolustaa niitä, Purra sanoo.
Maailmankuulu rahoitusprofessori Alex Edmans kyseenalaistaa Wall Street Journalissa woke-henkisen DEI-liikkeen ydinuskomukset, joiden mukaan monimuotoisuus varsinkin etnisyyden, sukupuolen ja iän suhteen parantaisi automaattisesti yritysten tuloksellisuutta. Vertaisarvioiduista tutkimuksista ei löydy tukea näille DEI-opeille. Edmans kuitenkin peräänkuuluttaa ajattelun monimuotoisuuden tärkeyttä. Hänen mukaansa yritykset voivat hyötyä, jos ne kiinnittävät ulkoisten tekijöiden sijaan huomiota erilaisiin taustoihin mm. koulutuksessa, kokemuksissa ja kognitiivisissa piirteissä. Tällöinkin monimuotoisuuden hyödyt ovat tapauskohtaisia, eikä monimuotoisuutta tulisi pitää yksinkertaisena patenttiratkaisuna.
Ajamme jatkossakin suomalaisuuden ja erityisesti suomen kielen asiaa, mutta puoluepolitiikan ulkopuolella, määrittelee Suomalaisuuden Liiton tuore puheenjohtaja Tiera Laitinen, joka on vastikään aloittanut pestinsä aiemmin liittoa johtaneen Ilmari Rostilan tilalla.
Suomen Uutiset, perussuomalaisten puoluetoimisto ja perussuomalaisten eduskuntaryhmä toivottavat suomalaisille hyvää ja rauhallista joulua.
Iltalehti kertoo tuoreessa talousjutussaan kuluttajien luottamuksen talouteen heikentyneen taas. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää liittää heikon kuluttajaluottamuksen sekä rakentamisen alamäen haittamaahanmuuton aiheuttamiin kustannuksiin. Mäenpää arvostelee erityisesti vastaanottokeskusten, tulkkauspalvelujen ja asuntorakentamisen roolia talouden rakenteissa ja kertoo Suomen eläneen yli varojensa.
Lue lisää
Lue lisää
