Maistraatteja suljetaan, muistisairaiden oikeusturva vaarassa?

Kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) on jättänyt kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy maistraattiverkoston supistamisen vaikutuksista. Ruohonen-Lerner haluaa kysymyksellään varmuutta siihen, että ikääntyvät saavat jatkossakin selkokielistä informaatiota paperilla ja suullisesti.

Ruohonen-Lernerin mukaan hallitus on kaavaillut muun muassa Hyvinkään ja Porvoon maistraattien palvelujen keskittämistä Vantaalle, mikä hankaloittaisi ikääntyvän väestön ja heidän omaistensa asioimista.

– Aiotaanko maistraattien holhoustoimen palvelut turvata lähipalveluna eli suorassa vuorovaikutuksessa vai järjestetäänkö esimerkiksi muistisairaiden kuuleminen kirjallisesti tai videoyhteyksien välityksellä? Miten muistisairaan oikeusturva silloin toteutuu, kysyy Ruohonen-Lerner.

Hän muistuttaa, että tulevaisuudessa keskuudessamme elää yhä enemmän ikääntyviä kansalaisia, joilla muisti pettää. Tämän vuoksi he ovat myös maistraattien edunvalvontapalvelujen tarpeessa.

– Kun ikääntyvä ei enää pysty hoitamaan asioitaan, on syytä harkita edunvalvontavaltuutusta tai jopa edunvalvojaa. Tällöin yleisin syy on muistisairaus. Etenevää muistisairautta sairastaa maassamme 130 000 henkilöä ja vuosittain sairastuu 13 000 uutta henkilöä.

Ruohonen-Lerner selventää edunvalvontavaltuutusta:

”Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisesti testamentin tapaan. Valtuuttaja määrittelee itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Valtakirjan tekemiseen saa apua oikeusaputoimistosta tai asianajajalta. Valtuutus tulee voimaan, kun maistraatti on vahvistanut sen. Maistraatti valvoo valtuutetun toimintaa. Usein valtuutuksesta ilmenee myös hoitotahto eli toivomus omasta hoidosta sen jälkeen, kun ei itse kykene päättämään asioistaan. Hoitotahdon laatimiseen löytyy apua esimerkiksi Kelasta ja Valvirasta.

Ulkopuolista virallista edunvalvojaa tarvitaan, jos vanhus ei enää pysty hoitamaan raha-asioitaan eikä valtuutettua ole. Määräämisprosessin tärkeimpiä selvityksiä on edunvalvontaan ehdotetun henkilön kuuleminen. Se tehdään maistraatissa. Kuulemisella turvataan päämiehen osallistumisoikeus ja edunvalvonnan oikea kohdentuminen. Tämä on ollut maistraattien roolin strateginen painopiste viime vuosina.”

Maistraattiverkoston suunniteltu supistaminen voi Ruohonen-Lernerin mukaan johtaa siihen, että yhä suurempi osa kuulemisista hoidetaan kirjallisesti tai videoyhteyden välityksellä. Paikan päällä annettaviin palveluihin eivät enää kuuluisi edunvalvonta-asiat.