

LEHTIKUVA
Mäntylä: Hyvä elämä tarkoittaa muutakin kuin euroja
Eläkeläisten asemasta nousi varsin tiukka keskustelu eduskunnan välikysymyskeskustelussa. Hallitus puolusti kuitenkin tiukasti hallitusvastuussa tekemiään päätöksiä, joista monia oppositio luki kuin piru raamattua.
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) muistutti oppositiota, että senkin tulisi pitäytyä totuudessa: eläkeläisten asumistukea ei olla kuitenkaan poistamassa, kuten vasemmalta laidalta kuului.
Eläkeläiset nähtävä yksilöinä
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) kiitti puhujia heidän huomioistaan ja muistutti päättäjien osuudesta ja vastuusta.
– Päätökset eivät ole helppoja. Jokainen joutuu käymään kovia arvokeskusteluja itsensä kanssa. Valitettavasti se tarkoitta joskus hyvinkin kipeitä päätöksiä, joihin meidän vain on sopeuduttava, Mäntylä totesi.
– Hyvä ja ihmisarvoinen elämä tarkoittaa muutakin kuin euroja. Siihenhän hallitus eri toimenpiteillään pyrkiikin: että loisimme rakenteet ja järjestelmät, jotka mahdollistavat ihmisarvoisen elämän, Mäntylä korosti.
– Jokainen eläkeläinen on nähtävä myös yksilönä. Ettei se ole vain massaa, jolle määrätään ylhäältä kaikki korvaukset, vaan että huomaamme myös yksilölliset kokemukset heidän tarpeistaan, Mäntylä huomautti.
Peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) täydensi, että turvallisuus on edellytys kotona asumiselle. Siihen hallitus pyrkii vaikuttamaan niin, että mahdollisimman monelle kotona asumisen edellytykset täyttyvät.
– Omaishoidon tukeminen on harvoja asioita, joihin sijoitetaan uutta rahaa, jotta tavoite täyttyisi. Se on mullistus: kotona asuminen nousee kaikkein tärkeimmäksi, Rehula korosti.
Terho: Oppositio ei
leikkaisi mistään
Perussuomalaisten ryhmäjohtaja Sampo Terho sanoi huomanneensa viime viikkoina opposition puheista yhdenmukaisuuden: he kysyvät aina, ”miksi juuri tästä asiasta leikataan?” – varoen koskaan mainitsemasta, mistä sitä saisi leikata.
– Alan saada sen kuvan, että opposition mielestä ei mistään tarvitsekaan leikata. Ja he lupaavat, etteivät he leikkaisi mitään. Se on vaarallista sanoa Suomen kansalle tilanteessa, jossa olemme eläneet seitsemän vuotta taantumassa ja josta täytyy löytää tie ulos.
– Täällä on puhuttu törkeydestä. Yhtä törkeää olisi olla tekemättä mitään. Tämä hallitus toimii. Kyllä, se voi olla ikävää itse kullekin, koska jokainen osallistuu talkoisiin. Tämä on ainoa tie päästä ulos kriisistä, johon tämä ensimmäisenä hallituksena pyrkii pois, Terho korosti.
Mäntylä vastasi vielä Jukka Gustafssonille (sd.), ettei hallitus ole moraaliton. Gustafsson piti kaikkein köyhimmiltä eläkeläisiltä leikkaamista moraalittomana.
– Oliko teidän mielestä moraalista ottaa 15 miljardia euroa lisää velkaa? Mäntylä kysyi.
Oppositiossa on helppoa
Ensimmäisen kauden kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps.) muistutti, että oppositiossa on helppoa olla oikeassa.
– Kun raha loppuu, alkaa ajatteleminen. Kyllä, minä tunnen piston sydämessäni – mutta teillä oppositiossa on varmaan rahasäkki. Pyydän, että annatte sen meille.
Mika Niikko (ps.) myönsi hallituksen olevan vaikeassa asemassa ja syystäkin asioita nostetaan esille. Hän ei kuitenkaan hyväksy retoriikkaa, puhetapaa, joka lietsoo ihmisten pelkoja.
– Että ihmiset ovat peloissaan tai pääsevät suihkuun vain kerran viikossa. Tai että heinäsirkat ja rutto tulevat ja kaikki viedään. Kuitenkin omaishoidon tuki ja kotihoidon resurssit paranevat, Niikko korosti.
Antti Rinne (sd.) väitti, että hallituksella oli vaihtoehtoja esimerkiksi 200 miljoonan euron autoveron alennuksesta. Turunen vastasi tähän.
– Jos katsotaan puolueita, jotka ovat kurmuuttaneet eläkeläisiä, ne ovat SDP, vasemmistoliitto ja vihreät, Turunen totesi ja muistutti omaishoidon saaneen hallitukselta 50 miljoonaa euroa lisää rahaa.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Turunen muistutti: SDP:n, vasemmiston ja vihreiden politiikka ei ole ollut eläkeläismyönteistä

Iso riita vaikutusarvioista
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Kolumni: Seta on totalitaarinen järjestö
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.













