Metsästäjäliiton sudenmetsästyksen johtajille tekemän kyselyn mukaan susia on metsästyksen kiintiöalueilla vähintään kaksinkertainen määrä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arvioon verrattuna.
Susilaumoja oli monilla kiintiöalueilla ennen metsästystä havaittu jopa moninkertainen määrä Luken kanta-arvioon nähden.
Luken arvion mukaan kiintiöalueilla oli yleensä yksi lauma, tai enintään kaksi laumaa. Metsästäjien mukaan jahdin ja tavoitellun laumapoiston jälkeenkin lähes kaikille alueille jäi lauma, mutta monille alueille jäi jopa useampia laumoja.
Luken arvion mukaan marraskuussa 2025 susia oli lähes 560. Metsästykseen osoitettiin sadan suden kiintiö. Metsästäjäliitto katsoo, että sadan yksilön poistaminen näin vankasta susikannasta on kestävää metsästystä. Susi on erittäin tehokas lisääntyjä.
Liian pieni kiintiö
Metsästäjien mukaan sadan suden kiintiö tuntuu riittämättömältä vahinkojen hallintaan ja vähentämiseksi. Metsästäjien mukaan kyselyssä perusteluna oli se, että kiintiöalueella oli susia selvästi enemmän kuin kanta-arvio osoitti. Kiintiö oli siten liian pieni alueen susimäärään nähden.
Metsästäjäliitto selvitti suden metsästyksestä vastanneiden johtajien havaintoja 13.–14. tammikuuta tekemällään kyselyllä. Kyselyyn vastasi 12 kiintiöalueen johtajat. Metsästystä on toteutettu kaikkiaan 16 kiintiöalueella.
Luken kanta-arvioita epäiltiin jo viime vuonna
Metsästäjäliiton kyselyn tulos ei ole yllättävä, sillä jo viime vuonna tiedotusvälineissä pohdittiin miksi Luken tuottamien susien kanta-arvioiden määrän mukaan niiden lukumäärä ei ole Suomessa juurikaan kasvanut viime vuosina.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen lähetti Lukelle viime maaliskuussa virallisen tietopyynnön, jossa hän pyysi selvennystä susien määräarvioiden perusteista ja DNA-näytteiden käytöstä kanta-arvioissa. Luke viivytteli pitkään vastauksen antamisessa.
Antikainen pyysi Lukelta myös selvitystä Suomen ja Viron susikantojen kehityksestä. Virossa susien määrä on kasvanut, mutta Suomessa se pysyy näennäisesti ennallaan – vaikka DNA-näytteet osoittavat uusia yksilöitä ilmaantuvan vuosittain. Lisäksi Antikainen halusi tietoa mahdollisista lisääntymishaasteista sekä laittoman tappamisen arvioista ja arviointimenetelmistä.
Antikaisen mukaan epäselvä ja ylimielinen toiminta susikantojen arvioinnissa murentaa vakavasti kansalaisten ja päättäjien luottamusta Luonnonvarakeskukseen.
Luke hämmentänyt suomalaisia ennenkin
Luken tuottamat tiedot ovat hämmentäneet suomalaisia myös ilmastoasioissa. Luke on aiemmin viestinyt, että Suomen metsät olisivat muuttuneet päästölähteeksi.
Viime vuoden lopussa uusien laskentojen ja menetelmäpäivitysten jälkeen Luke yllättäen ilmoittikin, että metsät ovat osoittautuneet hiiltä sitoviksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman sivaltaa Luonnonvarakeskusta harhaanjohtavista laskelmista.
– Kun virallinen tutkimuslaitos muuttaa keskeisiä johtopäätöksiään näin merkittävästi jälkikäteen, herää perusteltu kysymys siitä, miksi aiemmat arviot olivat niin pahasti pielessä ja miksi ne esitettiin poliittisen päätöksenteon lähtökohdaksi, kansanedustaja Strandman sanoo.