

Jussi Nukari
Miksi Kreikan velkahuutokauppa onnistui – ”erinomainen lahja sijoittajille”
Kreikan viime viikolla järjestämä lainahuutokauppa on poikinut kahta päälinjaa noudattavaa kommentointia. Istuvien europäättäjien mielestä tämä oli osoitus siitä, että markkinat luottavat Kreikan talouden tervehtymiseen. Talousasiantuntijat puolestaan näkevät paljon luonnollisempia syitä onnistuneeseen lainahuutokauppaan.
Financial Timesin kolumnisti Wolfgang Münchau kirjoittaa, että Kreikalla on nyt kriisiaikana ensimmäistä kertaa tilanne, jossa maa voisi jättää velkansa hoitamatta. Tämä johtuu siitä, että maan verotulot riittävät kattamaan valtion kulut jos siitä siivotaan pois velkojen korot ja lyhennykset. Münchau kuitenkin muistuttaa, että vaikka tilaisuus tähän olisikin, niin se ei tarkoita sitä, että se pitäisi tehdä.
Tavanomaisten velkaisuuslukujen rinnalla Münchau kuljettaa kansantajuisempia lukuja. Kreikan 2,8 miljoonasta kotitaloudesta 2,3 miljoonalla kotitaloudella on verorästejä, joita he eivät pysty suorittamaan. Lähes puolet perheistä saa päätoimeentulonsa eläkkeistä. 3,5 miljoonaa kreikkalaista työntekijää joutuu ylläpitämään 4,7 miljoonaa työelämän ulkopuolella olevaa kansalaista. Münchau toteaakin, ettei Kreikka ole taantumassa eikä toipumassa. Kreikan talous on romahtanut.
Näistä karmeista luvuista huolimatta Kreikan onnistui myydä viime viikolla 3 miljardin euron edestä viiden vuoden lainaa noin viiden prosentin korolla.
Münchau toteaa, että suurin osa Kreikan valtion velasta on nyt pelastuspakettien muodossa, joissa takaisinmaksu alkaa vasta vuonna 2023. Vain viidesosa on markkinaehtoista velkaa, jonka Kreikka pystyy omin avuin maksamaan. Sijoittajat tietävät tämän, ja he eivät pidä Kreikkaa sen vuoksi maksukyvyttömänä vielä muutamaan vuoteen.
Felix Salmon kirjoittaa puolestaan uutistoimisto Reutersin näkökulma-artikkelissa viisi syytä, miksi Kreikka onnistui huutokaupassaan. Yksi syistä on sama kuin minkä Münchau esitti. Salmon pitää selvänä, että Kreikan velkaa saneerataan vielä tulevaisuudessa, mutta tähän tuskin mennään viiden seuraavan vuoden aikana. Sijoittajat, jotka nyt ostivat Kreikan velkaa, eivät ole vaarassa menettää lainapääomaansa.
Sijoittajien näkemys on pikemminkin päinvastainen. Koska euromaat ovat juhlallisesti kieltäytyneet koroista, sen suuremmat tuotto-odotukset jäävät nyt yksityisille sijoittajille. Salmon kirjoittaakin, että Kreikan ollessa deflaatiossa lähes viiden prosentin korko on erinomainen lahja sijoittajille olemattomien korkojen maailmassa.
Euroopan keskuspankilta odotetaan lisäksi ”määrällistä kevennystä”, eli EKP ostaisi taseeseensa euromaiden tai euromaissa toimivien yritysten tai kotitalouksien velkapapereita. Tämä odotus on nostanut kriisimaiden velkakirjojen hintaa. Sijoittajat ovat lähteneet tähän hintojen nousuun mukaan, ja odottavat myös mahdollisuutta myydä sijoituskohteensa myöhemmin voitolla.
Kreikan talouden toipumisesta ei kumpikaan kolumnisteista mainitse halaistua sanaa.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää