Ministeri Purra suurlähettiläskokouksessa: Emme voi hiljaa hyväksyä kehitystä kohti vahvemman oikeutta maailmanpolitiikassa

Suurlähettiläskokous on vuosittainen tapahtuma, joka kokoaa yhteen Suomen suurlähettiläät maailmalta Helsinkiin muutaman päivän ajaksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra arvostaa suurlähettiläittemme työtä.

– Koko ajan hullummaksi ja lyhytsyklisemmäksi ja pinnallisemmaksi käyvässä päivänpolitiikan ympäristössä kaikki pitkälle katsominen, rauhallisuus, pragmaattisuus, ongelmanratkaisu – siis diplomaattisuus – tuntuu lähes taivaallisen hyvältä ja turvalliselta, Purra sanoo.

Pienelle maalle kuolemanvaarallista

Aivan erityisesti Purra nostaa puheessaan esiin tiedot arvoerojen repeämistä lännen ja muun maailman välillä.

– J.K. Paasikiven sanoin tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Eurooppa ja USA eivät voi pakottaa muuta maailmaa omaksumaan omia arvojaan ja yhteiskuntajärjestystään. Tämä ei kuitenkaan missään nimessä tarkoita sitä, etteikö sääntöperusteista maailmanjärjestystä pitäisi puolustaa. Tietenkin pitää.

– Moninapaisemmaksi muuttuvassa maailmassa tarvitsemme välttämättä yhteistyöjärjestöjä ja mekanismeja, joilla tuetaan maailman kansojen rauhanomaista yhteiseloa. Emme voi hiljaa hyväksyä kehitystä kohti vahvemman oikeutta maailmanpolitiikassa, mikä olisi kuolemanvaarallista Suomen kaltaiselle sotaa käyvän ydinasevaltion rajanaapurille.

EU:n ilmastopolitiikka ei voi olla Kiinasta riippuvaista

EU-tasolla keskustelu Euroopan strategisen autonomian vahvistamisesta on saanut vauhtia Venäjän vuonna 2022 aloittamasta hyökkäyssodasta ja koronapandemian osoittamista EU-maiden haitallisista riippuvuussuhteista erityisesti Kiinaan, sanoo Purra.

– On selvää, ettei EU voi harjoittaa sellaista ilmastopolitiikkaa, joka perustuu Kiinan hyväntahtoisuuteen toimittaa mantereellemme riittävän määrän esimerkiksi sähköautoja, aurinkopaneeleja ja kriittisiä mineraaleja. On valitettavaa, etteivät USA ja EU ole löytäneet yhteistä näkökantaa siihen, miten epäreilujen valtiontukien synnyttämään kiinalaisten sähköautojen ylikapasiteettiin suhtaudutaan.

– Sama epäjohdonmukaisuus koskee myös eurooppalaisten toimintaa korkean teknologian palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä ja hankinnassa, jossa Kiina-riskille ei pääsääntöisesti anneta aivan samanlaista painoarvoa kuin Yhdysvalloissa.

Kiina-riski tulee arvioida uudestaan

Suomen perinteinen suhtautuminen kansainväliseen kauppaan on ollut pragmaattisen järkevä. Siinä on korostettu vapaan kansainvälisen kaupan taloudellisia ja myös poliittisia hyötyjä, kertoo Purra.

– Kiinan nousun myötä Suomen vakiokantaa tässä kysymyksessä on voitava arvioida uudestaan. Kiinalle kauppapolitiikka ei nimittäin ole vain väline elintason nostamiseksi, vaan myös keino kansainvälisen vaikutusvallan lisäämiseksi ja riippuvuuksien vahvistamiseksi. Monet kehittyvät valtiot ovat joutuneet vaikeuksiin, koska ne eivät pysty maksamaan takaisin Kiinan näille myöntämiä lainoja.

– Lännen ja Kiinan välisessä systeemikilpailussa on läntisten vapausarvojen puolustamiselle annettava suurempi merkitys kuin sille, että kuluttaja saa hieman halvemman Kiinassa valmistetun kännykän tai television. Suomelle olisi luontevampaa Kiina-riskin tietoisen kasvattamisen sijasta tiivistää teknologista ja kaupallista yhteistyötä Itä-Aasian korkeasti kehittyneiden demokratioiden, kuten Etelä-Korean ja Japanin, kanssa, linjaa Purra.

Yhdysvaltain presidentinvaaleilla suuri merkitys

Myös Purra on sitä mieltä, että Yhdysvaltojen marraskuun presidentinvaalit tulevat olemaan hyvin merkitykselliset tulevien vuosien kehitykselle maailmassa.

– Demokraatit ovat kehystäneet vaaliasetelman siten, että amerikkalaiset äänestävät marraskuussa siitä, säilyykö USA jatkossa demokratiana. Myös republikaanien kampanjassa on samoja apokalyptisia sävyjä, kun demokraattien hallitsema USA kuvataan kokonaisvaltaisesti uppoavaksi kolmannen maailman valtioksi.

– Politiikan retoriikassa ei tarvitse mennä lähellekään laitoja, kun edellisen näkökulma on Trumpin voittaessa syntyvä äärioikeistolainen tai fasistinen todellisuus ja jälkimmäisen taas Harrisin voittaessa syntyvä kommunismi.

Nato-Suomea arvostetaan Yhdysvalloissa

Purra katsoo kuitenkin Yhdysvaltain talouden olevan paljon Eurooppaa paremmalla tolalla.

– Fakta on se, että Yhdysvaltojen talous on kasvanut paljon nopeammin EU-alueeseen nähden koronapandemian jälkeen ja työttömyyslukemat ovat ennätysalhaalla. Amerikkalainen yhteiskunta on myös kyennyt monilla teknologian kärkisektoreilla osoittamaan sellaista innovatiivisuutta, josta Euroopassa vain haaveillaan.

– Inflaatio on kuitenkin maassa pysynyt sitkeästi normaalitasoa korkeammalla, mikä vaikuttaa äänestäjien näkemykseen maan talouden tilasta. Valtavasti kasvanut laiton siirtolaisuus taas on aiheuttanut monissa amerikkalaisissa turvattomuutta, mikä tulee näkymään presidentinvaalituloksessa. Tietyt arvokysymykset, kuten aborttioikeus, myös herättänevät intensiivistä keskustelua.

– Suomen Amerikka-suhteiden kannalta on tärkeää, että pystymme aktiiviseen ja avoimeen vuoropuheluun kaikkien USA:n hallintojen kanssa. Suomi on toisin kuin monet muut Euroopan maat satsannut kansallisen puolustuskyvyn säilyttämiseen koko kylmän sodan jälkeisen ajan. Olemmekin Natossa kirkkaasti turvallisuuden tuottajia. Tätä arvostetaan kumman tahansa kandidaatin voittaessa.

– Useilla kärkiteknologiasektoreilla turvallisuusnäkökohtien merkityksen lisääntyminen Yhdysvalloissa voi avata suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia amerikkalaisilla markkinoilla. Vaikka amerikkalainen teknologiasektori on äärimmäisen kilpailullinen, pitkäjänteinen innovaatioihin panostaminen Suomessa tuottaa varmasti sellaisia ratkaisuja, joilla on kysyntää myös maamme rajojen ulkopuolella.

Suomen täytyy keksiä itsensä uudelleen

Ulkomaankaupasta riippuvainen Suomi tarvitsee kansainvälisiä verkostoja, Purra painottaa puheessaan.

– Koko ajan kompleksisemmaksi muuttuva ja muutostahdiltaan kiihtyvä maailma vaatii paljon kansainväliseltä diplomatialta. Te Suomen edustustojen päälliköt olette paljon vartijoina asemapaikoillanne maailman eri kolkissa. Suomi ei ehkä väkiluvultaan paini isojen valtioiden joukossa, mutta kuulumme viime vuosien vaikeista talouden vuosista huolimatta yhä hyvinvoivimpien maiden joukkoon.

– Meidän päättäjien tehtävä on nyt edesauttaa Suomea niin sanotusti keksimään uudelleen itsensä. Emme tee päätöksiä yritysten puolesta, mutta voimme muovata toimintaympäristön sellaiseksi, että se on hedelmällinen uusien palveluiden ja tuotteiden syntymiselle. Suomi on riippuvainen ulkomaankaupasta, minkä vuoksi toimivat kansainväliset verkostot ovat välttämättömiä.