Ensimmäisessä puheenvuorossaan Mira Nieminen käsitteli Venäjän vakavia kansainvälisoikeudellisia rikoksia Ukrainassa, erityisesti lasten pakkosiirtoja. Hän korosti, että nämä teot eivät ole yksittäisiä poikkeamia vaan osa laajempaa yritystä tuhota ukrainalainen identiteetti.
Nieminen vaati, että kaikki pakkosiirretyt lapset on palautettava perheilleen ja kotimaahansa, ja syylliset on saatettava rikosoikeudelliseen vastuuseen. Hän painotti kansainvälisen yhteisön roolia ja vaati vahvempaa oikeudellista painetta Venäjää kohtaan.
Lisäksi hän ilmaisi huolensa ukrainalaisten sotavankien kohtelusta ja vaati Geneven yleissopimuksen noudattamista, järjestettyjä vankeusolosuhteita ja sotavankien vapauttamista. Hän tuki PACE:n vaatimusta pysyvän kansainvälisen mekanismin perustamisesta sotavankien jäljittämiseksi, vapauttamiseksi ja kotiuttamiseksi.
Urheilun etiikka, turvallisuus ja reilu kilpailu
Toisessa puheenvuorossaan Nieminen käsitteli urheilun vastuuta ihmisoikeuksien edistämisessä. Hän totesi, että urheilu ei saa olla hiljaisuuden tai pelon kenttä, vaan sen tulee tukea sananvapautta ja ihmisarvoa. Kansainvälisten urheilutapahtumien isäntämaiden tulee sitoutua ihmisoikeuksiin – ei vain puheissa, vaan myös teoissa.
Nieminen nosti esiin erityisen huolen lasten ja haavoittuvassa asemassa olevien turvallisuudesta urheilussa. Hän vaati konkreettisia toimia häirinnän ja väkivallan estämiseksi sekä valmentajien ja taustahenkilöiden koulutusta ja vastuuta. Lisäksi hän puolusti sukupuolen mukaista kilpailua: naisilla on oikeus kilpailla toisiaan vastaan – reiluus ei ole syrjintää.
Siirtolaisuus ja ihmissalakuljetuksen torjunta
Edustaja Nieminen totesi, että vaikka merellä tapahtuvat siirtolaistragediat ovat inhimillisiä katastrofeja, nykyinen järjestelmä rohkaisee laittomaan ja hengenvaaralliseen siirtolaisuuteen. Hän painotti, että Eurooppaan ei tule päästä laittomasti, ja pelastaminen mereltä ei voi tarkoittaa automaattista oleskeluoikeutta.
Hän korosti, että järjestelmässä piilee riski: se lähettää viestin, jonka rikollisverkostot hyödyntävät. Siksi pelastettujen tulee saada apua, mutta heidän tulee palautua lähimpään turvalliseen maahan – ei automaattisesti päästä Eurooppaan. Nieminen muistutti myös, että suurin osa tulijoista ei ole kansainvälisen oikeuden tarkoittamia pakolaisia vaan taloudellisia siirtolaisia.