Yrittäminen vaatii rohkeutta, yhteistyö- ja paineensietokykyä, sisua ja vahvaa uskoa tulevaisuuteen. Jotta yrittäjä pärjää taloudellisesti ja saa työeläkeyhtiön kustantamaa kuntoutusta sairastuttuaan vakavasti, hänen on täytynyt maksaa tarpeeksi YEL-maksuja.

Mikro- ja pienyrittäjien jäämisestä sosiaaliturvan ulkopuolelle puhutaan paljon, sillä yksinyrittäjä ei välttämättä kykene järjestämään taloudellisista syistä vakuutuksiaan sille tasolle, jotta hän voisi hyötyä työeläkeyhtiön etuuksista. YEL-maksu tulisikin suhteuttaa pienyrittäjien konkreettiseen palkkaan, sillä YEL-työtulo määrää vanhuuseläkkeen lisäksi sairauspäivärahan, vanhempainrahan ja työkyvyttömyyskorvausten suuruuden.

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon lääketieteellinen johtaja Maarit Gockel kertoo, että yrittäjän koko sosiaaliturva perustuu siihen, mikä on yrittäjän vahvistettu työtulo.

– Ikävä kyllä moni yrittäjä alivakuuttaa työnsä. Laki määrittää, että sekä työntekijällä että yrittäjällä tulee olla vakuutettua työtuloa vähintään 34 508,16 euroa (2016) yhteensä edeltäneen 5 vuoden aikana, jotta työeläkeyhtiö saa tukea ammatillista kuntoutusta.

– Yrittäjät osaavat hyödyntää ammatillista kuntoutusta turhan harvoin. Vuonna 2014 ETK:n tilaston mukaan 650 henkilöä, keski-iältään 48 vuotta, oli YEL:n pohjalta ammatillisessa kuntoutuksessa. Näistä puolet myönnettiin tuki- ja liikuntatautien ja joka viides mielenterveydensairauden takia. Kuntoutuksen tulokset ovat Elon kokemuksen ja ETK:n tilastojen mukaan hyviä, Gockel selventää.

Kelalta voi anoa elinkeinotukea

Mikäli yrittäjän ansiotaso jää alle lain vaatiman, silloin Kela vastaa yrittäjien ammatillisesta kuntoutuksesta. Kela tekee kulloisestakin tapauksesta aina itsenäisen päätöksen.

– Työeläkeyhtiö saattaa harkinnan pohjalta tukea yrittäjän työssä selviytymistä myös apuvälinein, mikäli tämä on lääketieteellisesti perusteltua ja mikäli se edesauttaa yrittämisen jatkamista sairaudesta huolimatta. Sokean työntekijän apuvälineet ovat yleensä Kelan vastuulla, Kelalta on myös mahdollisuus anoa myös elinkeinotukea. Sairaanhoitopiiri vastaa puolestaan arjen apuvälineistä, Gockel tiivistää.

Läpi harmaan kiven

Kurikkalainen pienyrittäjä Marita Ottela, 57, kertoo omakohtaisesti, kuinka pitkä tie pienyrittäjällä voi olla kuntoutuksen pariin.

– Jouduin joitakin vuosia sitten nivelsairauksieni johdosta pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja fysioterapeutin ammatin jatkamiselle. Aikaisemmin olin jäänyt myös äkillisen tapahtuman johdosta leskeksi ja kolmen lapsen yksinhuoltajaksi. Näin jälkikäteen katsottuna tilanteeni olisi ollut kenelle tahansa haastava, saati sitten yrittäjälle. Yrittäjälle yleensäkin jo pelkkä ajatus uudelleen koulutuksesta tai uudesta ammatista vaatii pitkän henkisen kypsyttelyn, hän kuvailee.

Kuntoutusohjaajan tuella

Ottelalla meni useita vuosia, ennen kuin hän päätyi Kelan kautta Yrittäjänaisten työkykyä ylläpitävään TYK-kuntoutukseen. Tämän jälkeen hänen matkansa jatkui Ilmarisen kustantamana ammatilliseen kuntoutukseen.

– Ilman riittävää YEL-maksua ja mahdollisuutta opiskella yrittäjyyteni ohella, en olisi voinut kuntoutua ja opiskella uuteen ammattiin. Minulle ratkaisevina tekijöinä olivat yritykseni luotettavat työntekijät sekä Härmän Kuntokeskuksen ammattitaitoinen kuntoutusohjaaja, joka osasi ohjata minut eteenpäin jatko-opintoihin. Vaikka kuntoutumiseni sisälsi pitkiä sairaslomia, puikkelehtimista byrokratian rattaissa sekä rankkoja tunteita itkusta nauruun, parasta koko aikana oli TYK-kuntoutuksen samanhenkinen naisporukka, kuntoutusohjaajaksi valmistunut yrittäjä painottaa.

Pienyrittäjien asemaa parannetaan

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen sanoo hallituksen olevan yksimielinen siitä, että pienyrittäjien aseman parantamiseksi pitää löytyä ratkaisuja. Tämän vuoksi hallitusohjelmaan sisältyykin useita pienyrittäjän asemaa parantavia linjauksia.

– Tällaisia ovat esimerkiksi alv:n maksuperusteisuus koskien tilitystä, kauppojen aukioloaikojen vapautuminen, kilpailukykysopimuksessa oleva paikallisen sopimisen edistäminen ja työajan joustavampi sopiminen työaikapankin käyttöönoton avulla.

– Näiden lisäksi pienyrittäjät pyritään ottamaan huomioon yritysverotuksessa, johon on tulossa 5 %:n yrittäjävähennys. Pienyrittäjien asema tullaan ottamaan huomioon myös liikkeen luovutustilanteissa keventämällä perintöveroa ja kehittämällä itse luovutusprosessia. Hankintalain uudistusten myötä mahdollistetaan lisäksi erilaisia hankkeita kuntien tilaamina. Myös sote-uudistuksen yhteydessä tullaan parantamaan pienyrittäjien turvaverkostoa, Juvonen luettelee.

MINNA KORVA-PERÄMÄKI