Monitoimihävittäjä turvaamaan Suomen ilmatilaa

Suomen turvaksi ja Hornetien korvaajiksi hankitaan monitoimihävittäjä, joka pystyy hyökkäämään vihollista vastaan niin ilmassa kuin maahan tai merelle. Tarkoitus on muodostaa mahdolliselle viholliselle pelote, joka estää hyökkäykseen ryhtymisen. Jos vihollinen kuitenkin hyökkää, pitää lentokoneen kyetä hyökkäämään myös takaisin.

Samalla aiotaan kehittää myös ilmatorjuntaa, joka täydentää hävittäjien kykyjä.

Tämä selvisi torstaina puolustusministeriön esiselvitysraportista, joka luovutettiin puolustusministeri Jussi Niinistölle torstaina. Työryhmää johti hankekoordinaattori Lauri Puranen, joka on prikaatikenraali ja entinen ilmavoimien komentaja.

Horneteja vastaava puolustuskyky voidaan saavuttaa vain hävittäjällä, koska ilmatorjunta suoriutuu vain osasta monitoimihävittäjien tehtävistä.

Samalla todettiin myös, ettei hävittäjiä voi korvata myöskään miehittämättömillä lennokeilla edes osittain, koska kyseisiä koneita ei ole olemassa vielä edes suurvalloilla, ja koska niiden käyttö edellyttää täydellistä ilmaherruutta.

Valinta vuonna 2021

Ministeri Niinistö kertoi, että puolustusministeriö käynnistää Hornetien korvaamiseen tähtäävän virallisen prosessin ensi syksynä. Hankinnoista lähetetään tietopyynnöt valmistajille vuonna 2016 ja tarjouspyynnöt vuonna 2017.

Seuraava konetyyppi valitaan vuonna 2021.

Ei otettu kantaa, mutta…

Työryhmä ei ottanut kantaa lentokoneiden määrään eikä konetyyppiin. Hinnasta Puranen sanoi oltavan lehtitietojen varassa, mutta arvio vaihtelee 6-10 miljardin euron välillä. Hornetit hankittiin 1990-luvulla noin neljän miljardin euron hinnalla.

Mahdollisia konetyyppejä mainittiin viisi: amerikkalaiset Super-Hornet, F-35 Lightning, ruotsalainen Saab Gripen, ranskalainen Dassault Rafale ja yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon.

Nämä kaikki koneet ovat monitoimihävittäjiä eli pystyvät kuljettamaan pommeja ja ohjuksia. Rivien välistä on kuitenkin luettavissa, että toiveissa on hankkia F-35. Se on mainituista koneista ainoa ns. viidennen sukupolven kone, joka mm. on heikosti nähtävissä tutkalla.

Vastahyökkäyskykyä

Se tekee siitä seuraavan sukupolven monitoimihävittäjän, jonka toivotaan pystyvän toimimaan vastustajan vahvasta ilma- ja hävittäjätorjunnasta huolimatta.

Lisäksi mainittiin, että koneen pitäisi kyetä jatkamaan Hornetiin hankittua maataistelukykyä, kuten amerikkalaisten JDAM-täsmäpommia, JSOW-liitopommia ja JASSM-risteilyohjusta, joka lentää peräti yli 300 kilometrin päähän.

J-35 on yhä kehitteillä, mutta Puranen uskoo koneen valmistuvan ja mahdollisten ongelmien ratkeavan vuoteen 2025 mennessä, jolloin ensimmäiset koneet aiotaan ottaa käyttöön.

Hävittäjäkauppa ei
kaada Ruotsi-yhteistyötä

Myös Niinistö sanoi esimerkiksi Norjan valinneen jo kyseisen koneen ja Tanskan valmistelevan asekauppoja. Molemmat korvaavat F-16-amerikkalaishävittäjiä. Norja aikoo hankkia 52 kappaletta F-35 Lightningeja, Tanskan kauppa on vielä kesken. Ruotsi hankkii ainakin 60 uuden mallin Gripen E –hävittäjää, mahdollisesti vielä 10 kappaletta sen päälle.

Niinistö sanoi pitävänsä pelkkänä ajatusharjoituksena mahdollisena, että osa koneista olisi esimerkiksi ruotsalaisia Gripeneitä, jolloin huolto voisi nojautua Ruotsiin.

Joka tapauksessa hankinta on myös äärimmäisen poliittinen, kuten oli myös Hornetien hankinta 20 vuotta sitten. Niinistö sanoo kuitenkin, ettei hävittäjäkauppa vaaranna jatkuvasti kehittyvää puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa, valittiin koneeksi sitten mikä hyvänsä.

Ilma-ase on tehokas

Selvityksessä sanotaan seuraavaa: ”Ilma-ase on kallis, mutta täsmäaseiden myötä siitä on tullut kaikilla sodankäynnin tasoilla kustannustehokas vaihtoehto, koska haluttu vaikutus tai tavoite on usein saavutettavissa nopeasti ja halvemmalla muihin vaihtoehtoihin verrattuna.”

Ilma-aseen käytön houkuttelevuuteen vaikuttavat myös sen monipuolisuus, voiman projisoitavuus, nopea vasteaika, suhteellinen tehokkuus ja taistelutoimiin osallistuvan henkilöstön vähäinen määrä.

Raportissa kerrotaan myös, kuinka täsmäaseiden määrä ja osuus käytetyistä pommeista on kasvanut ensimmäisen Irakin sodan jälkeen jatkuvasti ja noussut 8 prosentista 68 prosenttiin.

Häivevaikutus tärkeää tutkien
kehittymisestä huolimatta

Vastaavasti havaittavuudella on ratkaiseva merkitys selviytymisen kaikissa vaiheissa. Tämä suosii viidennen sukupolven hävittäjää, vaikka täysin näkymättömäksi ei tällaistakaan konetta voi tehdä.

Raportin kuvaus tulevaisuuden taistelukentästä kertoo, että ilmavoimat haluaa haluaa riistää vihollisen ilmatorjunnalta ja hävittäjiltä toimintakyvyn painopistesuunnalla ja hyökätä maahantunkeutujaa vastaan maataisteluasein, mihin tarvitaan myös heikkoa tutkassa näkyvyyttä.

Raportin mukaan häivetekniikka heikentää jatkossakin vastustajan ilmatorjunnan ja hävittäjien tulitusmahdollisuuksia, vaikka tutkatekniikka tuleekin siirtymään pitemmän aallonpituuksien alueelle, jolla häivehävittäjät nähdään helpommin.

”Vaikka järjestelmien kyky havaita häivehävittäjät paranee, altistuminen sekä maasta että ilmasta laukaistavien tutkaohjusten tulenkäytölle ei merkittävästi kasva”, raportissa lukee.

Tutkassa näkymättömiä hävittäjiä kehitetään USA:n lisäksi myös Venäjällä ja Kiinassa. Niiden valinnan estävät Nato-yhteensopivuuden vaadinta ja EU:n ylläpitämät Venäjän vastaiset pakotteet.