Historian siivet havisivat jälleen eduskunnan kyselytunnilla. Hallitus vastasi kyselytunnilla opposition kysymyksiin ensimmäisen kerran. Perussuomalaisten puheenjohtaja ja ulkoministeri Timo Soini istui hallituksen aitiossa varapääministerinä.

– Koska on vaalikauden ensimmäinen kyselytunti, toivotan hallitukselle viisautta ja oikeudenmukaisuutta, SDP:n ryhmäjohtaja Antti Lindtman aloitti kyselynsä.

Hän muistutti Soinia varsin kaunopuheisesti, kuinka tuhannet pienten lasten vanhemmat ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset marssivat eilen eduskuntatalon ohi huolenaan lapsiin ja nuoriin kohdistuneet leikkaukset. Huoli oli leikkauspaketin oikeudenmukaisuus.

Hallituksen leikkauslista on pitkä, koska se on jättänyt hyvätuloiset taloussopeutusten ulkopuolelle, Lindtman väitti.

– Kysyn pääministerin sijaiselta ministeri Soinilta, viime lauantaina totesitte Helsingin Sanomissa, että pääomaverotusta voidaan tarkistaa. Oletteko vielä samaa mieltä?

Soini: Taakkaa jaetaan,
pääomavero syynätään

Soini sanoi, että hallitus on sitoutunut strategiseen hallitusohjelmaan, mutta jos yksimielisyys löytyy, hallitus voi liikkua myös verotuksen alueella. Tässä taloudellisessa tilaisuudessa on itsestään selvää, että taakkaa jaetaan eri väestöryhmien kesken, Soini linjasi.

– Hallitus tulee arvioimaan talouden kokonaisuutta syksyn budjettiriihessä ja silloin selviää tämäkin kanta. Lähtökohta on tietenkin se, että se mitä hallitus on yhdessä sopinut, se pitää, Soini vastasi.

Lindtman laski, että pääomatuloveroa keräämällä voitaisiin kerätä 100 miljoonaa euroa valtion kassaan. Se voisi perua monia leikkauksia, jotka suuntautuvat lapsia vastaan. Lindtman muistutti tällöin jopa arkkipiispa Kari Mäkisen vedonneen hallitukseen hyvätuloisten verotuksen kiristämiseksi.

Soini vastasi, että hallitus on linjannut selkeästi, ettei kokonaisveroaste nouse. Tästä hallitus pitää kiinni ja jos yhdessä budjettiriihessä jotain päätetään nostaa, vastaavasti jotakin lasketaan.

– Budjetti on kokonaisuus. Väitätte, ettei tässä ole hyväasioita koskevia asioita: sekä raippaveroa että solidaarisuusveroa jatketaan. Raippavero pysyy, se rokottaa hyvä- ja suurituloisia. Solidaarisuusvero rokottaa suurituloisia. Jos näissä halutaan vetää eri linjaa niin tulorajojen puitteissa voidaan vetää. Mahdollisia muita leikkauksia tarkastellaan budjettiriihessä, joka lopulliset päätökset tekee, Soini painotti.

Yrittäjävähennys
luo uutta työtä

Kokoomuksen Harri Jaskari tuki Soinia kysymällä, onko oikein, että hallitus tukisi pienituloisia kansalaisia järjestämällä heille entistä enemmän töitä luomalla siihen otolliset olosuhteet.

– Jaskari on oikeassa, kuten hänen tapansa on! Meillä on tässä maassa työnantajapula, pula ihmisistä, jotka uskaltavat ottaa riskiä, satsata ja ottaa ihmisiä töihin, uskaltavat ottaa siitä vastuun. Meidän täytyy ymmärtää menestyminen: vain kannattavat yritykset luovat työpaikkoja. Meidän pitää rohkaista ihmisiä tähän riskinottoon. Tätä kautta me saamme verotuloja ja työpaikkoja. Muun muassa yrittäjävähennyksen kasvattaminen viidellä prosentilla on keino luoda uutta työtä Suomeen, Soini linjasi.

Kotihoidontukeen ei kosketa

RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund kysyi, kuinka mahdollinen pääomatuloverotuksen nosto heikentäisi halua investoida Suomeen.

– Veroa maksetaan vasta sitten, kun tulee voittoa. Näin pitää ollakin. Minä todella kannustan, että tässä maassa tulee paremmin yrityksiä ja tulee voittoa. Hallitus on ilmoittanut, ettei kokonaisveroaste nouse. Jos jotain nostetaan, niin jostain vastaavasti napsitaan ja tämä mahdollisesti käsittellään budjettiriihessä, mutta tämä edellyttää yksimielisyyttä. Sitä ei voi tehdä yksi eikä kaksi ministeriä, sen pitää olla yhteinen päätös, Soini sanoi.

Soini muistutti myös, että tämä hallitus kumosi edellisen hallituksen linjauksen siitä, että kotihoidontukea leikataan ja se määritellään perheen ulkopuolella.

– Tämä on hyvä päätös. Kyllä kotihoidon tuenkin piirissä asuu paljon ihmisiä. Ja lapsilisiin ei ole koskettu, Soini painotti.

Veli-Pekka Leskelä