LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Keskiviikkoillan A-studio väitti, että Suomen metsät ovat muuttuneet päästöjen lähteiksi ja kysyi, mitä tästä seuraa. Studiovieraana ollut MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola ei allekirjoittanut väitettä.
Ensinnäkään Suomen metsät eivät ole syy ilmaston lämpenemiseen, sanoi Marko Mäki-Hakola.
– Kyllä syy löytyy fossiilisista. Suomen metsät ovat sitoneet hiiltä hillittömän suuria määriä viimeiset vuosikymmenet. Jos Suomesta lopetettaisiin tai rajoitettaisiin metsien hakkuita, ne siirtyisivät muualle.
– Jos Suomesta vähennetään hakkuita, me siirrämme ongelman muualle, ehkä maihin, joissa haasteet ovat isompia. Ja lopputuloksena on luultavasti ilmastolle entistä haitallisempi tilanne.
– Itse asiassa, jos me vähennämme hakkuita, niin ajaudumme sellaiseen kierteeseen, että metsämme ikääntyvät entisestään, jolloin hiilensidonta pienenee entisestään. Tällöin olemme entistä haastavammassa tilanteessa hiilinielujen kanssa. Tulevaisuudessa, jos haluamme pitää hiilinielut kunnossa, meidän pitää uudistaa metsiä. Se, miksi metsien kasvu on hiipunut, johtuu esimerkiksi siitä, että metsämme ovat ikääntyneet. Kun metsä tai puusto on tarpeeksi vanhaa, se ei enää sido hiiltä yhtä paljon kuin aikaisemmin. Jos me haluamme kiihdyttää kasvua, niin silloin meidän pitää vaan hakata.
Mäki-Hakolan mukaan metsänomistajat ovat ilmastosankareita.
– He ovat yli sukupolvien panostaneet metsään, mistä taas johtuu, että metsät kasvavat nopeasti. Se, mitä nyt pitää tehdä, on päästä irti fossiilisista polttoaineista ja raaka-aineista. Jos mietitään, miten päästään irti niistä, niin me tarvitsemme jotain tilalle. Ja mikä olisi parempaa kuin uusiutuva kotimainen raaka-aine? Eli sen päälle pitää rakentaa.
Mäki-Hakola kertoo maaperäpäästöjen tulleen yllätyksenä, jota ei ollut osattu etukäteen arvioida.
– Nyt meillä on uutta tietoa. Valitettavasti näyttää siltä, että siinä on haasteita. Nyt pitää tehdä uusia päätöksiä. Ne, joita on tehty kotimaassa ja EU:ssa, ovat pohjautuneet metsien kasvavaan hiilinieluun. Nyt nähdään, että se ei toimi, eli tarvitsemme uusia päätöksiä nimenomaan päästöjen vähentämiseksi.
– Meillä on hyviä keinoja. Kun metsää hakataan, sinne pannaan uusi jalostettu taimi kasvamaan. Se kasvaa parikymmentä prosenttia nopeammin, ja metsä lähtee uudestaan sitomaan hiiltä.
– Täytyy myös muistaa, että kun hakataan yksi puukuutiometri eli metri kertaa metri kertaa metri puuta, niin se tuo 200 euroa arvonlisäystä yhteiskuntaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja Jenna Simula painottaa, että kestävä metsänhoito ja metsäteollisuus ovat maamme kivijalkoja ja peräänkuulutti hallitusta varmistamaan, jottei tätä kivijalkaa pääse kukaan enää murentamaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen metsiä päästölähteiksi väittävä Luonnonvarakeskus irrottautuu poliittisesta ohjauksesta ja laatii uudet laskelmat, jotka perustuvat rehellisyyteen ja todellisuuteen.
Luonnonvarakeskus (Luke) ilmoitti äskettäin, että Suomen metsät olisivat muuttuneet päästölähteeksi, eli puiden nielu ei riittäisi nielemään metsämaan aiheuttamia päästöjä. Ylen Aamu-tv:ssä tänään vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen huomauttaa, että Suomen metsät edelleen kasvavat nopeammin kuin mitä niitä hakataan.
Viikon suosituimmat
Harry Potter -kirjoista ja transideologian vastustamisesta tunnettu J.K. Rowling jakaa sosiaalisessa mediassa suomalaistutkimusta, jonka mukaan transhoidot heikentävät potilaiden mielenterveyttä. Tabu transhoitojen haittojen ympärillä murenee vähitellen.
Ruotsin valtiopäivävaaleihin liittyvät epäselvyydet uhkaavat haudata alleen koko valtakunnallisen vaalituloksen. Epäiltyjä väärinkäytöksiä tulee kaiken aikaa lisää ja usko pohjoismaiseen demokratiaankin horjuu. Pian on johtopäätösten aika.
Kahden tunnetun islamilaisen säätiön tilintarkastaja on kahtena peräkkäisenä vuotena antanut varauman sisältävän lausunnon: hän ei ole pystynyt varmentumaan säätiöiden pankki- ja käteisvarojen olemassaolosta. Säätiöt ovat myöntäneet kymmenien tuhansien eurojen korottomia lainoja ilman sääntöjensä mukaista valtuutusta tai dokumentoitua hallituksen päätöstä.
Yleisradion A-Talk-ohjelma käsitteli eurooppalaisen ”laitaoikeiston” kiihtyvää nousukiitoa. Studiossa sosialisti ja elinkeinoelämän edustaja löysivät yhteisen sävelen yksiulotteisesta talousajattelusta. Keskustelijat vaikenivat visusti maahanmuuton ongelmista.
Helsingin työttömyyden kasvusta lähes kaksi kolmasosaa tuli elokuussa vieraskielisistä. Silti lähes kaikki Helsingin valtapuolueet hokevat, että työperäinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys. Valtamedia tuskin koskaan kysyy, mihin tehtäviin uudet tulijat työllistyisivät, kun edellisetkään eivät ole kiinni työn syrjässä.
Monikulttuurisuus muokkaa yhteiskuntaa monella tavalla. Keskeinen kysymys on, miten se vaikuttaa maanpuolustustahtoon tosipaikan tullen? Maahanmuuttajaryhmät ovat keskenään erilaisia siinä, miten kutsuntoihin ja varusmiespalvelukseen – eli maanpuolutukseen – suhtaudutaan.
Ruotsin valtiopäivävaaleihin liittyvät vilppiepäilyt laajenevat Borlängestä Tukholmaan. Svenska Dagbladetin pääkirjoituksessa useat Järvan ongelmalähiöiden alueella työskennelleet vaalivirkailijat kertovat tilanteista, joissa äänestäjiä olisi päättäväisesti johdateltu kannattamaan vasemmistopuoluetta. Nyt poliisi selvittää äänestystapahtumia.
Marinin hallitus loi opiskelijamaahanmuuton ympärille punoutuvan hyväksikäyttäjien verkoston. Kärsimään joutuvat sekä ulkomaiset opiskelijat että suomalaiset veronmaksajat. Perussuomalaisten johdolla valmisteltuja korjaustoimenpiteitä vastustavat keskusta, vasemmisto ja kaikki toiminnalla tienaavat.
Sosialidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson luopuu ainakin toistaiseksi yrityksestään muodostaa Ruotsiin uusi hallitus.
Vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ei tuoreessa haastattelussa juurikaan kadu vuoden 2023 graffitirikostaan. Hän lähinnä harmittelee sitä, että jäi teosta kiinni.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
