LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Keskiviikkoillan A-studio väitti, että Suomen metsät ovat muuttuneet päästöjen lähteiksi ja kysyi, mitä tästä seuraa. Studiovieraana ollut MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola ei allekirjoittanut väitettä.
Ensinnäkään Suomen metsät eivät ole syy ilmaston lämpenemiseen, sanoi Marko Mäki-Hakola.
– Kyllä syy löytyy fossiilisista. Suomen metsät ovat sitoneet hiiltä hillittömän suuria määriä viimeiset vuosikymmenet. Jos Suomesta lopetettaisiin tai rajoitettaisiin metsien hakkuita, ne siirtyisivät muualle.
– Jos Suomesta vähennetään hakkuita, me siirrämme ongelman muualle, ehkä maihin, joissa haasteet ovat isompia. Ja lopputuloksena on luultavasti ilmastolle entistä haitallisempi tilanne.
– Itse asiassa, jos me vähennämme hakkuita, niin ajaudumme sellaiseen kierteeseen, että metsämme ikääntyvät entisestään, jolloin hiilensidonta pienenee entisestään. Tällöin olemme entistä haastavammassa tilanteessa hiilinielujen kanssa. Tulevaisuudessa, jos haluamme pitää hiilinielut kunnossa, meidän pitää uudistaa metsiä. Se, miksi metsien kasvu on hiipunut, johtuu esimerkiksi siitä, että metsämme ovat ikääntyneet. Kun metsä tai puusto on tarpeeksi vanhaa, se ei enää sido hiiltä yhtä paljon kuin aikaisemmin. Jos me haluamme kiihdyttää kasvua, niin silloin meidän pitää vaan hakata.
Mäki-Hakolan mukaan metsänomistajat ovat ilmastosankareita.
– He ovat yli sukupolvien panostaneet metsään, mistä taas johtuu, että metsät kasvavat nopeasti. Se, mitä nyt pitää tehdä, on päästä irti fossiilisista polttoaineista ja raaka-aineista. Jos mietitään, miten päästään irti niistä, niin me tarvitsemme jotain tilalle. Ja mikä olisi parempaa kuin uusiutuva kotimainen raaka-aine? Eli sen päälle pitää rakentaa.
Mäki-Hakola kertoo maaperäpäästöjen tulleen yllätyksenä, jota ei ollut osattu etukäteen arvioida.
– Nyt meillä on uutta tietoa. Valitettavasti näyttää siltä, että siinä on haasteita. Nyt pitää tehdä uusia päätöksiä. Ne, joita on tehty kotimaassa ja EU:ssa, ovat pohjautuneet metsien kasvavaan hiilinieluun. Nyt nähdään, että se ei toimi, eli tarvitsemme uusia päätöksiä nimenomaan päästöjen vähentämiseksi.
– Meillä on hyviä keinoja. Kun metsää hakataan, sinne pannaan uusi jalostettu taimi kasvamaan. Se kasvaa parikymmentä prosenttia nopeammin, ja metsä lähtee uudestaan sitomaan hiiltä.
– Täytyy myös muistaa, että kun hakataan yksi puukuutiometri eli metri kertaa metri kertaa metri puuta, niin se tuo 200 euroa arvonlisäystä yhteiskuntaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja Jenna Simula painottaa, että kestävä metsänhoito ja metsäteollisuus ovat maamme kivijalkoja ja peräänkuulutti hallitusta varmistamaan, jottei tätä kivijalkaa pääse kukaan enää murentamaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen metsiä päästölähteiksi väittävä Luonnonvarakeskus irrottautuu poliittisesta ohjauksesta ja laatii uudet laskelmat, jotka perustuvat rehellisyyteen ja todellisuuteen.
Luonnonvarakeskus (Luke) ilmoitti äskettäin, että Suomen metsät olisivat muuttuneet päästölähteeksi, eli puiden nielu ei riittäisi nielemään metsämaan aiheuttamia päästöjä. Ylen Aamu-tv:ssä tänään vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen huomauttaa, että Suomen metsät edelleen kasvavat nopeammin kuin mitä niitä hakataan.
Viikon suosituimmat
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.
