
Simula: Metsäteollisuus on Suomen kivijalka
Kansanedustaja Jenna Simula painottaa, että kestävä metsänhoito ja metsäteollisuus ovat maamme kivijalkoja ja peräänkuulutti hallitusta varmistamaan, jottei tätä kivijalkaa pääse kukaan enää murentamaan.

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Keskiviikkoillan A-studio väitti, että Suomen metsät ovat muuttuneet päästöjen lähteiksi ja kysyi, mitä tästä seuraa. Studiovieraana ollut MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola ei allekirjoittanut väitettä.
Ensinnäkään Suomen metsät eivät ole syy ilmaston lämpenemiseen, sanoi Marko Mäki-Hakola.
– Kyllä syy löytyy fossiilisista. Suomen metsät ovat sitoneet hiiltä hillittömän suuria määriä viimeiset vuosikymmenet. Jos Suomesta lopetettaisiin tai rajoitettaisiin metsien hakkuita, ne siirtyisivät muualle.
– Jos Suomesta vähennetään hakkuita, me siirrämme ongelman muualle, ehkä maihin, joissa haasteet ovat isompia. Ja lopputuloksena on luultavasti ilmastolle entistä haitallisempi tilanne.
– Itse asiassa, jos me vähennämme hakkuita, niin ajaudumme sellaiseen kierteeseen, että metsämme ikääntyvät entisestään, jolloin hiilensidonta pienenee entisestään. Tällöin olemme entistä haastavammassa tilanteessa hiilinielujen kanssa. Tulevaisuudessa, jos haluamme pitää hiilinielut kunnossa, meidän pitää uudistaa metsiä. Se, miksi metsien kasvu on hiipunut, johtuu esimerkiksi siitä, että metsämme ovat ikääntyneet. Kun metsä tai puusto on tarpeeksi vanhaa, se ei enää sido hiiltä yhtä paljon kuin aikaisemmin. Jos me haluamme kiihdyttää kasvua, niin silloin meidän pitää vaan hakata.
Mäki-Hakolan mukaan metsänomistajat ovat ilmastosankareita.
– He ovat yli sukupolvien panostaneet metsään, mistä taas johtuu, että metsät kasvavat nopeasti. Se, mitä nyt pitää tehdä, on päästä irti fossiilisista polttoaineista ja raaka-aineista. Jos mietitään, miten päästään irti niistä, niin me tarvitsemme jotain tilalle. Ja mikä olisi parempaa kuin uusiutuva kotimainen raaka-aine? Eli sen päälle pitää rakentaa.
Mäki-Hakola kertoo maaperäpäästöjen tulleen yllätyksenä, jota ei ollut osattu etukäteen arvioida.
– Nyt meillä on uutta tietoa. Valitettavasti näyttää siltä, että siinä on haasteita. Nyt pitää tehdä uusia päätöksiä. Ne, joita on tehty kotimaassa ja EU:ssa, ovat pohjautuneet metsien kasvavaan hiilinieluun. Nyt nähdään, että se ei toimi, eli tarvitsemme uusia päätöksiä nimenomaan päästöjen vähentämiseksi.
– Meillä on hyviä keinoja. Kun metsää hakataan, sinne pannaan uusi jalostettu taimi kasvamaan. Se kasvaa parikymmentä prosenttia nopeammin, ja metsä lähtee uudestaan sitomaan hiiltä.
– Täytyy myös muistaa, että kun hakataan yksi puukuutiometri eli metri kertaa metri kertaa metri puuta, niin se tuo 200 euroa arvonlisäystä yhteiskuntaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Kansanedustaja Jenna Simula painottaa, että kestävä metsänhoito ja metsäteollisuus ovat maamme kivijalkoja ja peräänkuulutti hallitusta varmistamaan, jottei tätä kivijalkaa pääse kukaan enää murentamaan.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen metsiä päästölähteiksi väittävä Luonnonvarakeskus irrottautuu poliittisesta ohjauksesta ja laatii uudet laskelmat, jotka perustuvat rehellisyyteen ja todellisuuteen.

Luonnonvarakeskus (Luke) ilmoitti äskettäin, että Suomen metsät olisivat muuttuneet päästölähteeksi, eli puiden nielu ei riittäisi nielemään metsämaan aiheuttamia päästöjä. Ylen Aamu-tv:ssä tänään vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen huomauttaa, että Suomen metsät edelleen kasvavat nopeammin kuin mitä niitä hakataan.


Viikon suosituimmat

Ylen työntekijöiden epäasiallinen käytös työterveysvastaanotoilla on herättänyt huolta palveluntarjoajassa. Asiasta kertoo Ylen ohjelmatyöntekijöiden ammattijärjestö YOT jäsenviestissään. Järjestön mukaan tilanne voi pahimmillaan vaikuttaa työterveyslääkäreiden saatavuuteen.


Ruotsin Försäksingskassanin ja Suomen Kelan käsissä paljon puhutusta tekoälystä (AI) tuli kuuma peruna. Algoritmi ohjasi epäilyt tukien väärinkäytöstä potentiaalisimpiin ihmisryhmiin. Tuloksissa olikin sitten kyse, kuinka ollakaan, syrjinnästä sukupuolen, etnisyyden, tulotason ja koulutustason perusteella.

Saksan kristillisdemokraattinen liittokansleri Friedrich Merz ilmoitti maanantaina pyrkivänsä siihen, että noin 80 prosenttia Saksassa oleskelevista yli 900 000 syyrialaisista voisi palata kotimaahansa kolmen vuoden kuluessa. Merz teki ilmoituksen yhteisessä lehdistötilaisuudessa Syyrian siirtymävaiheen presidentin kanssa Berliinissä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ihmettelee Facebook-kirjoituksessaan Opetushallituksen harjoittamaa islamin valkopesua. Koposen mukaan Opetushallituksen tavoitteet islamin osalta sisältävät jopa suoranaisia valheita.

Ylen osaamisen, uudistumisen ja hyvinvoinnin päällikkö Elisa Venäläinen kommentoi nyt Suomen Uutisten esille nostamaa kohua, joka kytkeytyy Ylen työntekijöiden epäasialliseen käytökseen työterveyshuollossa.

EU-parlamentti äänesti viime viikolla paluuasetuksesta, joka mahdollistaa kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamisen lähtö- tai kauttakulkumaan sijasta kolmanteen maahan, jonka kanssa on tehty kahdenvälinen tai EU-tason sopimus palautuskeskuksesta.

Kokoomusnaiset tyrmistyivät sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esityksestä säätää järjestöpomoille palkkakatto. Se uhkaa horjuttaa maan tapaa, jossa poliittinen eliitti on hallinnut veronmaksajien rahoilla pyöriviä järjestöjä.

Maahanmuuttajien rahalähetykset kotimaihinsa ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Tilastot kertovat tosin vain osan totuudesta, sillä epävirallisia kanavia pitkin kulkeva valuutta jää virallisten lukujen ulkopuolelle. Romahtaneessa valtiossa siirtorahalla voi olla ratkaiseva merkitys arjen selviämistaistelussa.

Sosialidemokraattien kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma omistaa kolme hintasäänneltyä Hitas-asuntoa Helsingissä. Samaan aikaan SDP ajaa usean Hitas-asunnon omistusrajoituksia.



Lue lisää

Lue lisää