

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö. Arkistokuvaa.
Neuvostoliitto rommasi, kommunistien perilliset löysivät viher-EU:sta itselleen uuden kodin
Miksi Yle ei raportoi EU-komission puheenjohtajan kännitoilailuista? Jos merenpinta todella nousee vihreiden profetoimalla tavalla, miksi Helsingin vihreät kaavoittavat asuntoja merenrannoille? Montako teollista työpaikkaa yksi ”vihreä” työpaikka tuhoaa? Muun muassa näihin kysymyksiin pohtii vastausta ympäristökysymyksiin perehtynyt vapaa kirjoittaja Matti Hukari.
Republikaanien Donald Trumpin vaalivoitto Yhdysvaltain presidentinvaaleissa oli järkytys Euroopan Unionin poliittisille johtajille. Aamun TV uutisissa 12.11.2016 YLE näytti Euroopan Komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin itsetyytyväistä puhetta siitä, kuinka EU:n ja hänen tulee opettaa Trumpia politiikassa. Tässä suhteessa Juncker muistuttaa Neuvostoliiton taannoista puoluejohtaja Leonid Bresneviä 1980-luvun alussa. Hänkin aikoi opettaa silloin Yhdysvaltain presidentiksi marraskuussa 1980 valittua Ronald Reagania.
YLE on nykyisin enemmän rähmällään EU:n suuntaan kuin aikanaan Neuvostoliiton suuntaan. Bresnevin ”vilustumisista” sentään uskallettiin kertoa lyhyesti, mutta Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataiselta ei kysytä koskaan kommenttia Junckerin esiintymisiin juopuneena.
Neuvostoliiton romahdus tuli Suomen poliittiselle eliitille yllätyksenä.
Vaikka Suomen Yleisradion toimittajien mielestä Neuvostoliitto oli vielä 80-luvulla paratiisi, niin Reagan tiesi asian paremmin, ja kutsui kommunistista Neuvostoliittoa ”mikkihiiritaloudeksi”. Neuvostoliitto oli todellakin talousihme, mutta käänteisessä mielessä. Vuonna 1979 Neuvostoliitossa oli neljä kertaa enemmän traktoreita kuin Yhdysvalloissa, mutta silti Neuvostoliitto tuotti vain kolmasosan Yhdysvaltain elintarvikemäärästä. Kolmannes Neuvostoliiton sairaaloista käytti vielä ulkovessaa ja elinajan odote oli romahtanut 7 vuotta alhaisemmaksi kuin Yhdysvalloissa, koska alkoholi kaatoi miestä kuin heinää. Neuvostoliitossa tehtiin 16 miljoonaa aborttia vuodessa ja Yhdysvalloissa vain 1,5 miljoonaa, vaikka väestömäärältään valtiot olivat lähes yhtä suuria. Näillä tilastoilla Reaganille oli selvää, että työväki loppuisi Neuvostoliitosta. Sitä työväkeä olisikin tarvittu, sillä Neuvostoliiton teollisuus tarvitsi tuotantomääriin nähden kolme kertaa enemmän työvoimaa ja materiaalia kuin Yhdysvaltain teollisuus. Silti Neuvostoliiton romahdus tuli Suomen poliittiselle eliitille yllätyksenä. Käyköhän EU:n kanssa samoin?
”Vihreä talous” ja muu maailmanparannus aikaansaa Euroopan Unionissa samanlaisia piirteitä kuin sosialismin autuus Neuvostoliitossa.
Voiko Euroopan Unionin tai euroalueen nykyistä tilannetta verrata Neuvostoliittoon 1980-luvulla? Iso-Britannian pitkäaikainen valtiovarainministeri (1983-1989) Nigel Lawson muistelee kuinka kommunismin romahdettua edistyksellisinä itseään pitäneet markkinatalouden vastustajat tarvitsivat uuden kodin, ja löysivät sellaisen vihreistä. He ovat niitä, jotka haluavat määrätä kuinka muiden tulisi elää ja he vastustavat yksityisiä omistusoikeuksia, yksilönvapauksia ja yrittämistä. Pitämällä yllä ilmastonmuutosuhkaa on saatu syy säädellä ja rajoittaa ihmisten vaurastumista ja parempia elinolosuhteita. Tosin he valikoivat itse ne asiat, joita pitävät ympäristölle ja ilmastolle vahingollisina asioina. He toteuttavat nyt unelmiaan Euroopan parlamentissa ja komission virkaportailla. Heidän kaunis terminsä ”Vihreä talous” ja muu maailmanparannus aikaansaa Euroopan Unionissa samanlaisia piirteitä kuin sosialismin autuus Neuvostoliitossa.
Neuvostoliitto tuhlasi kolmannen maailman sotilasapuun vuosittain 34 miljardia dollaria, josta 2 miljardia meni Kuubaan. Tällä hetkellä Euroopan Unionin kehitysapu ja pakolaisapu nielevät jäsenvaltioiden budjeteista suhteellisesti lähes samansuuruisen summan vuosittain.
Neuvostoliitossa perusteollisuuden tukiaisiin meni 1980-luvulla 8 % BKT:sta. Euroopan Unionin jäsenmaille asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi säädettyjen tukiaisten osuus ei vielä ole aivan tätä luokkaa, mutta niiden määrä on edelleen kasvussa. Vuonna 1960 Neuvostoliitto julkisti tavoitteensa saavuttaa maailman korkein elintaso vuoteen 1980 mennessä. Se jäi haaveeksi, johon tuskin uskoivat muut kuin Suomen taistolaiset ja rauhanmarssijat. Muistaako kukaan kuinka EU:n piti vuonna 2000 laaditun Lissabonin strategian mukaan olla maailman kilpailukykyisin talousalue vuoteen 2010 mennessä? Ainakin YLE ja Helsingin Sanomat ovat tuon tavoitteen häveliäästi unohtaneet.
Euroopan Unionin suosimat nykyiset uusiutuvat energiamuodot ovat kalliita keinoja ilmastopolitiikassa. Ne tuhoavat EU:n kilpailukyvyn ja ovat päästöjen kannalta tuloksiltaan heikkoja, sekä merkityksetöntä toimintaa globaalilla tasolla. Kaiken huipuksi huomattava osa tukimiljardeista valuu Sisilian Mafialle, kuten jo mainitsemani Nigel Lawson toteaa kirjassaan An Appeal To Reason (2009) ja Ilkka Remes kuvaa dekkarissaan Omertan Laki (2013). Lähes päästötön ydinvoima on suhteellisesti korvautunut tuulivoiman fossiilisilla polttoaineilla ja eritoten kivihiilellä varsinkin Saksassa ja Iso-Britanniassa kun tuulivoiman varavoimaksi on rakennettu hiilivoimaloita. Nyt Ranskakin on painostettu vähentämään ydinvoimaloitaan, vaikka niiden ansiosta Ranskan talouden hiili-intensiteetti on ollut vain puolet Saksan vastaavasta.
Neuvostoliitossa oli aikanaan maailman tiukimmat ympäristönormit – niiden noudattaminen tosin oli unohdettu.
Viimeisen 20 vuoden aikana Euroopan Unionin energiapolitiikkaa on toteutettu vihreiden idealistien ja vihreän leiman saaneita energiamuotoja suosivien – ja tukiaisia rakastavien – poliitikkojen ehdoilla. Energiasta on aikaansaatu kallis, epävarma ja rajoittava tuotantotekijä. Tämä on osaltaan aiheuttanut teollisten työpaikkojen vähenemisen Euroopasta. Tukien ansiosta alhaisena pidetyillä sähkönhinnoilla ei markkinaehtoisia investointeja hevin löydy. Olisiko tämä syy siihen, että Suomen Vihreistä on tullut EU:n byrokratiakoneiston vankimpia tukijoita, vaikka vielä Suomen liittymisneuvottelujen aikaan, vuonna 1994, heistä huomattava joukko vastusti EU-jäsenyyttämme?
Neuvostoliitossa oli aikanaan maailman tiukimmat ympäristönormit – niiden noudattaminen tosin oli unohdettu. EU alkaa tässäkin suhteessa muistuttaa Neuvostoliittoa. Tilastojen mukaan hiilidioksidipäästöt vähenevät ja jätteiden kierrätysaste lisääntyy. Mutta EU:n kierrätystilastojen luotettavuus on täysin lukijan uskomuksen varassa, sillä virallisia laskentatapojakin on neljä erilaista. Niitä voidaan rakentaa jokaisessa jäsenmaassa omien tarpeiden mukaan. Lukija voi itse päätellä millainen tahtotila vaikkapa Kreikassa ja Italiassa on nykyisen eurokriisin oloissa kerätä luotettavaa tietoa EU:n tilastoihin. Näinhän se oli Neuvostoliitossakin kolhoosien tuotantokäppyröiden kanssa.
Kun kuuntelee Suomen vihreiden ulostuloja, ei ole vaikea huomata, että eivät he itse todellisuudessa usko ilmastonmuutokseen.
Kun kuuntelee Suomen vihreiden ulostuloja, ei ole vaikea huomata, että eivät he itse todellisuudessa usko ilmastonmuutokseen. Ei ainakaan silloin, jos siihen varautuminen olisi epäsuotuisaa heidän äänestäjäkunnalleen. Ensinnäkin kun Risto Isomäki julkaisi vuonna 2004 kirjan Sarasvatin hiekkaa, jossa Grönlannin jäätikkö liukuu mereen ja merenpinta nousee kymmeniä metrejä, varoiteltiin vihreiden taholta Helsingin rantarakentamisen olevan hukkainvestointi. Nyt eivät Vihreä kaupunginjohtaja Anni Sinnemäki ja kaupunkisuunnittelun vaikuttaja Osmo Soininvaara puhu sen puolesta, että Helsingin seudun kasvua ohjattaisiin sisämaahan, riittävän korkealle merenpinnasta. Toiseksi kun 23.10.2015 Ylen pääuutisissa mainostettiin Vihreiden varjobudjettia, sai puolueensa puheenjohtaja Ville Niinistö painottaa silmät kirkkaana, kuinka Vihreät panostaisivat paljon enemmän talouskasvuun kuin mitä nykyinen hallituksemme tekee. Kukaan toimittaja ei havainnut, että Niinistön lausunto oli vastoin kaikkea sitä aateperintöä, miksi vihreä liike on ylipäätään perustettu.
Euroopan Komissio ja vihreät poliitikot ovat jo vuosia mainostaneet, kuinka ilmastopolitiikka luo ns. vihreitä työpaikkoja. Niiden määritys on poliittisten tulkintojen varassa, ja poliitikkojen taholta kuulee laajaa vaihtelua siitä kuinka monta uutta vihreää työpaikkaa Eurooppaan milloinkin saadaan.
EU:n Vihreän talouden työpaikkoihin uskovat viittaavat usein Potsdamin Ympäristöinstituutin vuonna 2011 julkaisemaan raporttiin. Sen mukaan vihreään talouteen syntyy 6 miljoonaa uutta työpaikkaa, kun päästövähennysvaatimuksia kiristetään 20:stä 30 %:iin. Toiveita herättävä tulos perustui siihen, että päästöoikeuksien huutokaupasta saatavilla tuloilla tuetaan uusiutuvan energian työpaikkoja, joista suurin potentiaali on tuulivoimassa. Siis vihreiden työpaikkojen on tarkoitus olla veronmaksajien tukeen perustuvia. Raportissa todettiin, että aiemmin tällaiset investoinnit ovat vieneet rahoitusresursseja esim. terveydenhuollosta ja koulutukselta mutta ”uudessa vihreässä taloudessa” näin ei kävisi. Syytä, miksi vihreät ideologit voivat muuttaa kansantalouden lait, ei perusteltu. Toukokuussa 2012 uutisoitiin kuinka EU:n komissio on arvioinut, että vihreä talous tuo 10 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.
Mutta EU jatkaa itsepetostaan. Se rakastaa tarinaansa
Luvut sen kuin suurenivat. Europarlamentaarikko Satu Hassi lupasi entisen taistolaisen propagandataidoilla vihreiden puoluekokouksessa ja blogissaan 19.5.2012, että Euroopan komission työllistävän elvytysohjelman mukaan suurin uusien työpaikkojen potentiaali, 20 miljoonaa uutta työpaikkaa tällä vuosikymmenellä, on vihreillä aloilla. Nyt kun tavoitteen aikataulusta on jo puolet kulunut, ei tuloksista ole kerrottu halaistua sanaa.
Vihreän idealismin toteutuneita työllisyysvaikutuksia on kuitenkin jossain selvitetty. Espanja tuki anteliaasti uusiutuvan energian käyttöönottoa jo vuodesta 2001. Tähän liittyen 2009 espanjalaisessa yliopistossa tehtiin tieteellinen tutkimus tohtori Gabriel Calzada Álvarezin johdolla (Study of the effects on employment of public aid to renewable energy sources, Universidad Rey Juan Carlos). Sen mukaan jokainen uusiutuvaan energiaan saatu työpaikka on toisaalta vienyt 2,2 teollista työpaikkaa. Kaiken huipuksi yksikään näistä vihreistä työpaikoista ei olisi syntynyt ilman julkista tukea. Espanjan nykyisten työttömyyslukujen ja julkisen talouden tilanteen valossa tutkimus on linjassa realiteettien kanssa.
Mutta EU jatkaa itsepetostaan. Se rakastaa tarinaansa, jonka mukaan se on ilmastopolitiikan edelläkävijä ja suunnannäyttäjä. Maksumiehinä ovat EU-maiden veronmaksajat. Ei ole ihme, jos Yhdysvaltain kongressissa vaikuttavat republikaaniedustajat ovat jo 20 vuoden ajan suhtautuneet pidättyvästi YK:n ilmastoidealismiin ja Europarlamentin toimintaan. Liian monet EU:ssa vaikuttavat poliitikot kun ovat laskutaidossa Vasemmistoliiton kansanedustaja Annika Lapintien tasolla. Hän kertoi että jos jokainen Euroopan valtion vähentää päästöjään 2 % niin näin saadaan jo 58 % vähennys yhteensä (Aarno Laitinen, IL 3.5.2014).
Matti Hukari
Kirjoittaja on kansainvälisiin luonnonvarakysymyksiin sekä Yhdysvaltain ja Iso-Britannian poliittiseen historiaan erikoistunut vapaa artikkelitoimittaja. Tässä artikkelissa esitetyt näkemykset ovat henkilökohtaisia.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Somaliedustaja Mohamed Alin sepittämässä tarinassa juuri mikään ei ole totta – vasemmistopuolueen johto ampuu itseään jalkaan katsoessaan tumput suorina uskomatonta farssia
Ruotsin vasemmistopuolueen kansanedustaja Mohamed Alin ympärillä vellova skandaali jatkaa paisumista. Epäillyn vaalivilpin, ulosottovelkojen ja maksamattomien elatusmaksujen jälkeen hänen ansioluettelostaan on paljastunut roppakaupalla virheellisiä tietoja. Nyt myös vasemmiston omat jäsenet syyttävät puoluejohtoa ideologiansa hylkäämisestä.

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Palestiina-verkosto soluttautuu kirkkoon – diakoni: ”Toiminnassa natsismin merkkejä”
Diakoni arvostelee kovin sanoin Sumud-verkoston toimintaa siitä, että se pyrki vaikuttamaan seurakuntavaaliehdokkaisiin kehottamalla heitä allekirjoittamaan vaalilupauksen, jossa boikotoidaan israelilaisia tuotteita.

Greta Thunberg nauraa räkätti perustamalleen ilmastoliikkeelle – ”Vieläkö ne tekevät sitä?”
Greta Thunbergin yllättävä haastatteluhekotus on saanut ilmastoliikkeen totiset toverit tuohduksiin. Jokapaikan aktivisti nimittäin purskahti nauruun kuultuaan, että hänen käynnistämänsä Fridays for Future -liike järjestää edelleen mielenosoituksia Saksassa.

Oikeusministeri Leena Meri järkyttyi: Näin monella turvapaikan saaneella on rikostausta
Maahanmuuttoviraston ja keskusrikospoliisin seulonnassa löytyi vakavaa rikostaustaa noin tuhannelta Suomesta turvapaikan tai toissijaista suojelua saaneelta henkilöltä. Suurimmat ryhmät ovat irakilaiset, afgaanit ja syyrialaiset. Oikeusministeri Leena Meri vaatii rikoksiin syyllistyneiden karkottamista maasta ja pitää tulosta järkyttävänä.

Ruotsin valtiopäivät muutti perustuslakia: Kansalaisuus pois maahanmuuttajataustaisilta rikollisilta ja huijareilta
Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt perustuslain muutoksen, joka mahdollistaa Ruotsin kansalaisuuden peruuttamisen, jos se on hankittu väärin tiedoin tai kaksoiskansalainen on syyllistynyt vakavaan rikokseen. Perustuslain muutos on hyväksytty, mutta toimeenpano riippuu seuraavan hallituksen lakiehdotuksista. Vasemmistopuolue ja vihreät vastustivat muutosta.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.

Tanska selvittää maahanmuuton kustannukset tarkasti – Suomeen vaaditaan samaa mallia: ”Veronmaksajilla on oikeus tietää, kuinka paljon eri maahanmuuttajaryhmät maksavat yhteiskunnalle”
Perussuomalaiset haluaa tarkempaa tietoa maahanmuuton kustannuksista Suomessa. Tanska julkaisee tietoja siitä, kuinka paljon eri maahanmuuttajaryhmät maksavat veroja ja aiheuttavat julkisia menoja. Kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan vastaavaa laskentamallia tarvitaan myös Suomessa.

Antikainen: Nasima Razmyar haluaa romuttaa Suomen rajaturvallisuuslain
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää SDP:n ensimmäisen varapuheenjohtajan Nasima Razmyarin vaatimuksia käännytyslaista luopumisesta erittäin vaarallisina Suomen kansalliselle turvallisuudelle.

Halal-liha laukaisi uskonnollisen uhon – sadat mielenosoittajat vaativat intialaisravintolan sulkemista Lontoossa
Intialaisravintolan haluttomuus tarjota halal-teurastettua lihaa on kärjistynyt mielenosoituksiksi Lontoossa. Uhkaukset ovat sinkoilleet ilmassa ja poliisiakin on tarvittu rauhoittamaan pohjaan palaneita tunteita. Myös legendaarinen koomikko on sotkeutunut maailmankatsomukselliseen kiistaan.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää












