PS ARKISTO
Poliisi on suomalaisen yhteiskunnan ensimmäinen turvaaja. Ilman poliisin läsnäoloa ja toimintakykyä ei ole yhteiskuntarauhaa – ei kaupungeissa eikä pienillä paikkakunnilla, muistuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.
Eduskunnan täysistunnossa käydään tänään lähetekeskustelu valtioneuvoston selonteosta sisäisestä turvallisuudesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen nostaa keskustelussa esiin sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden tiiviin yhteyden sekä poliisin keskeisen roolin yhteiskuntarauhan säilyttämisessä.
– Jos rajaturvallisuus horjuu tai ulkoinen painostus kasvaa, se näkyy heti myös suomalaisten arjessa. Meidän on nähtävä tämä kokonaisuus kirkkaasti, kansanedustaja Mira Nieminen toteaa.
Poliisi on suomalaisen yhteiskunnan ensimmäinen turvaaja. Ilman poliisin läsnäoloa ja toimintakykyä ei ole yhteiskuntarauhaa – ei kaupungeissa eikä pienillä paikkakunnilla. Siksi poliisin resurssit, varustus ja henkilöstö on turvattava koko maassa.
Nieminen pitää sisäministeriön panostuksia poliisiin, viranomaisyhteistyöhön ja kriisivarautumiseen välttämättöminä. Kun ongelmat kasautuvat, kuten rikollisuus, huumeet, rajaturvallisuus ja hybridivaikuttaminen, niin vain vahva poliisi ja vahvat viranomaiset pitävät Suomen yhtenäisenä ja turvallisena.
– Yhteiskuntarauha ei ole itsestäänselvyys. Se säilyy vain, jos ihmiset voivat luottaa siihen, että valtio turvaa heidät kaikissa oloissa. Tämä luottamus on Suomen turvallisuuden ja vakauden perusta, kansanedustaja Nieminen painottaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kiittää hallitusta siitä, että vuoden 2026 budjetissa ja EU-rahoituksessa panostetaan vahvasti turvallisuuteen. - Rajaturvallisuuteen, poliisiin ja puolustusvoimiin tehdyt lisäykset kertovat, että hallitus on sitoutunut pitämään Suomen ja suomalaiset turvassa, Antikainen sanoo.
Suomen vankilat kärsivät akuutista tilapulasta, ja kiristyvä kriminaalipolitiikka kasaa lisää painetta. Realistinen ja nopeasti toteutettavissa oleva ratkaisu tilanpuutteeseen olisi ulkomaisten vankipaikkojen ostaminen. Myös tutkintavankien säilyttämistä poliisin vankitiloissa olisi aihetta tarkastella uudelleen, kansanedustaja Mira Nieminen ehdottaa.
Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle hallituksen esitysluonnoksen, jolla sujuvoitetaan poliisin ja muiden viranomaisten tiedonvaihtoa. Tarkoituksena on torjua rikollisuutta entistä tehokkaammin.
Eduskunnassa keskusteltiin vastikään julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää avasi suunnitelman puolustus- ja turvallisuusnäkökohtia sekä nosti keskusteluun Intian ja Pakistanin välisen konfliktin muistuttaakseen konfliktien ja sotien olevan edelleen keskeinen osa ihmiskunnan arkea joka puolella maailmaa.
Suomen heikentynyt turvallisuusympäristö on saanut hallituksen vahvistamaan sisäisen turvallisuuden viranomaisten resursseja. Sisäministeri Mari Rantasen mukaan yli sadan miljoonan euron valmiuspaketti suuntaa lisävoimavaroja poliisille, Rajavartiolaitokselle, Suojelupoliisille ja väestönsuojeluun. "Viisas varautuu", Rantanen muistuttaa viitaten muuttuneisiin uhkakuviin.
Viikon suosituimmat
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta antoi Ylen politiikkaradiossa malliesimerkin huonosta käyttäytymisestä, joka on omiaan lisäämään vastakkainasettelua yhteiskunnassa. Kansanedustaja Vilhelm Junnila toteaakin Sofia Virran arvostelukyvyn olevan hukassa. - Puolueen puheenjohtajalta ei ole suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tavattu odottaa näin moukkamaista käytöstä ja itsehillinnän puutetta, Junnila kirjoittaa.
Somalian kansanedustaja vastustaa rikollisten pakkopalautuksia Ruotsista. Hänen mielestään rikolliset ruotsinsomalit ovat Ruotsin oma ongelma, jota ei pidä siirtää Somaliaan. Ruotsi on tehnyt Somalian hallituksen kanssa salaisen sopimuksen pakkopalautettavien Somalian kansalaisten vastaanottamisesta. Vastineeksi Ruotsi on ohjannut kehitysapurahoja hankkeisiin, jotka hyödyttävät Somalian pääministerin lähipiiriä.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran ulostulot ovat sen verran sakeaa settiä, että perussuomalaisten Sanna Antikainen kehottaa Virtaa lopettamaan muiden moralisoinnin ja katsomaan peiliin.
Palestiinan tunnustaminen on tämän hetken liki ykkösasia parlamentaariselle oppositiolle, joten sopii hyvin ihmetellä, miksi asiaa ei hoidettu viime hallituskaudella SDP:n ollessa pääministeripuolue.
Iltalehden artikkeli USA-tutkija, dosentti Markku Ruotsilasta pyrkii näennäisesti avaamaan Ruotsilan näkemyksiä, mutta kokonaisuus kallistuu liki maalittamiseen. Maksumuurin takana olevaa tekstiä markkinoidaan lukijoille oudoilla vihjauksilla Ruotsilan väitetystä valehtelusta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jyrkästi Koneen Säätiön päätöstä tukea Sumud – Suomen Palestiina-verkosto ry:tä. Vuonna 2024 Säätiö myönsi 144 290 euroa hankkeelle nimeltä "Dekoloniaalinen kulttuuriohjelma – Palestiinalaisia ulostuloja". Sumudin vuoden 2026 toimintasuunnitelma kertoo, että järjestö aikoo hakea säätiöltä tukea jatkossakin.
Naisten oikeuksia polkenut imaami on hyllytetty Skånessa. Tämä kehotti kohua ja suuttumusta herättäneissä saarnoissaan miehiä lyömään tottelemattomia vaimojaan. Seurakunta edellyttää imaamin nyt palaavan seurakunnan viralliselle linjalle ja kunta kiittelee päätöstä.
14-vuotias poika tulitti varhain lauantai-aamuna ravintoloista purkautuvia nuoria automaattiaseella Gävlen keskustassa. Kuusi ihmistä haavoittui ammuskelussa. Poliisi on kuulustellut epäiltyä viikonlopun aikana. Hänellä uskotaan olevan yhteyksiä murhiin ja huumekauppaan yhdistettyyn jengiin.
Palestiina-aktivistien temppu onnistui täydellisesti - Israel tuomittiin ja media vaikenee siitä, ettei avustuslaivueen kyydistä löytynyt avustuksia.
Helsinkiläinen PS-varavaltuutettu Mika Merano ruotii kirjoittamassaan, tänään julkaistussa tiedepamfletissa Suomen Akatemian jakamaa tutkimusrahoitusta, josta on viime vuosina irronnut huomattavia summia tieteellisesti kyseenalaisille tai jopa täysin marginaalisille kohteille. Tuore julkaisu osoittaa samalla, että suomalaisen tiedepolitiikan haasteena on tieteen ja politiikan osittainen sekoittuminen, mikä uhkaa jo tieteen uskottavuutta ja sen kykyä tuottaa luotettavaa tietoa kaikkien hyväksi.
Lue lisää
Lue lisää
