Eduskuntaryhmät vaativat yhtenä rintamana ministeriä puuttumaan päihdetyöntekijöitä koskevaan syrjivään toimintaan. Päihdetyöntekijän ammattitutkinto on toisen asteen näyttötutkinto, jonka pohjakoulutuksena on sosiaali- ja terveysalan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja taidot sekä kolmen vuoden työkokemus alalta.
Päihdetyöntekijän ammattitutkinnon suorittaneet eivät kuitenkaan ole ”päteviä”, sillä kunnat eivät tunnusta tutkinnon ammattipätevyyttä, vastoin Valviran antamaa ohjeistusta.
– Hallitus on luvannut poistaa rakenteellisia esteitä, mutta ei tässä kohdin ole toiminut lupaamallaan tavalla. Lisäksi on huolestuttavaa, että sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston sana ei paina kunnissa. Kunnat eivät osta palveluja toimijoilta, joiden työntekijöiden kelpoisuudeksi esitetään päihdetyöntekijää, perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko toteaa.
Kuntien korjattava suhtautumistaan
Päihdetyön ammattitutkinnon suorittaneiden työllistyminen on ollut haastavaa jo pitkään, ja asiasta kysyttiin ministeriltä 2010. Ministeri Risikko totesi, että päihdetyön ammattitutkinnon perusteissa on otettu huomioon asianmukaisesti turvallisen lääkehoidon osaamisvaatimukset. Juuri lääkehoidollisia puutteita on käytetty perusteluna siihen, että päihdetyöntekijän ammattitutkinnon suorittaneilla ei olisi ammattikelpoisuutta.
– Kun laki päihdetyöntekijän ammattitutkinnosta säädettiin, sen pääajatuksena oli se, että vuosia tai vuosikymmeniä päihdetyötä tehneet saisivat ammattipätevyyden työhönsä. Nyt heidän ammattipätevyydelle viitataan kintaalla ja heistä tehdään epäkelpoja tehtävään, jota ovat jo vuosia tehneet. Päihdetyöntekijöiden perusteeton aliarvostaminen tulee lopettaa. Kuntien tulee korjata suhtautumistaan päihdetyöntekijöiden ammattipätevyyteen ja poistaa keinotekoisia esteitä ammattilaisten työllistymiseltä, Niikko huomauttaa.
Niikko jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen eduskunnassa. Sen on allekirjoittanut edustaja kaikista 10 eduskuntaryhmästä.
