LEHTIKUVA - Patric Söderström
Suomen on tarkoitus allekirjoittaa ensi viikolla Naton kanssa niin sanottu isäntämaasopimus. Sopimuksen mukaan Nato voisi harjoitella maassamme ja aluettamme voitaisiin käyttää myös kriisien aikana.
Mika Niikko
Puolustusministeri Carl Haglund sen enempää kuin ulkoministeri Erkki Tuomiojakaan ei voi perustella natoyhteistyötä 2000 -luvun alussa tehdyllä poliittisella päätöksellä, koska turvallisuusselonteon johtopäätökset eivät ole enää valideja. Venäjällä ja varsinkin Ukrainassa on tapahtunut niin paljon, että isäntämaasopimuksen allekirjoittamisen järkevyyttä tulee arvioida uudelleen eduskuntaa myöten. Vaikka sopimus ei suoraan velvoita kumpaakaan osapuolta antamaan tai vastaanottamaan apua ja joukkoja, on sen viesti luettavissa. Suomi haluaa lähestyä Natoa ja tarpeen mukaan seisoo Naton rinnalla. Isäntämaasopimus on(-kin) kuin troijan hevonen, jonka sisälle on kätketty tuleva sopimus Suomen Nato-jäsenyydestä.
Mikäli joskus annamme Natolle luvan tuoda sotilaskalustoa maahamme, käydä harjoituksia ja sotia Suomesta käsin, mihin me enää Nato-jäsenyyttä tarvitsemme? Koska Suomi ei ole Naton jäsen, on moraalisesti väärin tehdä tämän suuntaisia esisopimuksia siitä kansalta kysymättä.
Naton ja Venäjän välisen konfliktin sattuessa ja isäntämaasopimuksen realisoituessa, meidän ei tarvitse tehdä yhtään mitään ollaksemme osallisia samaan kriisiin. Historiassamme on vakava muistutus siitä, minkälaiset vaikutukset tämän kaltaisilla sopimuksilla voi olla. Vuonna 1940 Suomi teki Saksan kanssa kauttakulkusopimuksen, jotta Saksa pääsi Pohjois-Norjaan. Suomen salliessa Saksan käyttää maatamme myös hyökkäykseen, johti se Neuvostoliiton hyökkäämään myös Suomea vastaan.
Miksi siis provosoida Venäjää tilanteessa jossa he näkevät Naton suurimpana uhkana sitten kylmän sodan? Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei saa olla seikkailunomaista poukkoilua. Meidän tulisi ymmärtää, että karhun kanssa on pyrittävä elämään sovussa ja välttää tarpeetonta provosoimista.
MIKA NIIKKO
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
