Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) puuttui kesäkokouksessa pitämänsä puheen aluksi puolueen ja median suhteeseen.

– Median roolia neljäntenä valtionmahtina ei voi sivuuttaa. Perussuomalaiset on mediassa kiistatta tarkemman huomion kohteena. Tämä johtuu siitä, että puolueemme on uusi ja se on onnistunut järkyttämään vanhoja valtarakenteita. Tosiasia on myös se, että harva toimittaja ajattelee samalla tavalla kuin perussuomalaiset, Niinistö aloitti.

– Jotkut asiat – sanottakoon tämäkin asia suoraan – edustajiemme töppäilyt – ovat saaneet merkitykseensä nähden kohtuuttoman paljon huomiota, Niinistö jatkoi.

– Menemättä yksityiskohtiin uskon ja toivon, että tilanne tulee tasaantumaan jatkossa, Niinistö toivoi.

Niinistö muistutti, että perussuomalaiset ovat tulleet politiikkaan jäädäkseen. Se on niin median kuin poliittisten kilpakumppanienkin hyväksyttävä.

”Vain menestymällä vaaleissa, ja olemalla kohtuullisessa määrin valmis kompromisseihin voi olla päättämässä isänmaan asioista.”

– Toivon, että median murroksesta huolimatta myös politiikan toimittajilla olisi mahdollisuus myös tehdä perusteellista taustoittavaa journalismia klikkausjournalismin sijaan, Niinistö toivoi.

Velka on keskeinen huolenaihe

Niinistö kävi läpi keskeiset ajankohtaiset kysymykset: velka on keskeinen huolenaiheemme. Työttömyys ja talouden jatkuva epätasapaino pakottaa hallituksen ankariin leikkauksiin eli rakenteellisiin uudistuksiin. Tavoite on saada Suomen talous uuteen kuriin ja talous kasvuun.

– Kipeitä leikkauksia on luvassa. Valtion velka ylittää 100 miljardia. Erityisen huolestuttavaa on valtionvelan kasvutahti, sillä se on lähes kaksinkertaistunut seitsemän vuoden aikana, Niinistö muistutti.

Tämä ei ole kuitenkaan suurin huoli, vaan se piilee tulevaisuuden kehityksessä: kuinka pääsemme mukaan maailmantalouden kasvuun. D-vitamiinia eli devalvaatiota ei enää ole. Sen vuoksi yhteiskuntasopimuksen kaatuminen oli erityisen ikävä asia, mutta ”emme saa jäädä tuleen makaamaan”. Tärkeää on, että hallitus, etujärjestöt ja kansalaiset puhaltavat yhteen hiileen.

Kreikka oli katkera pala

Niinistö muisteli, kuinka Kreikan paketti tuli perin ikävästi syliin heti hallituksen alkutaipaleella.

– Kreikan tukeminen oli perussuomalaisille katkeraa kalkkia. Mutta hyviä vaihtoehtoja ei ollut enää jäljellä. Meidän ansiostamme hallitus veti neuvotteluissa tiukinta mahdollista linjaa. Tämän poliittiset vastustajamme unohtavat tarkoituksella, Niinistö muistutti.

Jos perussuomalaiset olisivat äänestäneet suuressa valiokunnassa Kreikan tukipaketin nurin, olisi maassa hallituskriisi. Tuloksena olisi voinut olla punavihreiden voimien pääsy hallitukseen. Sitä me emme tahdo, Niinistö muistutti.

– On hyvä muistaa, että hallitusvastuuta ei anneta ilmaiseksi, vaan se otetaan. Vain menestymällä vaaleissa, ja olemalla kohtuullisessa määrin valmis kompromisseihin voi olla päättämässä isänmaan asioista, Niinistö muistutti.

Myönteisiä vaikutuksia

Hallitusohjelmassa on paljon perussuomalaisten läpi saamia asioita: budjettiin tulee esimerkiksi takuueläkkeen nosto, omaishoitajien aseman parantaminen, toimeentulotuen indeksi ja työtulovähennyksen nosto.

Puolustusministerinä Niinistö pääsee korjaamaan edellisen hallituksen suuria erehdyksiä. Puolustusvoimilta karsittiin noin 10 prosenttia, mikä pysäytti etenkin maavoimien kehittämisen. Nyt puutteita korjataan.

– Perussuomalaisten puolustuspoliittinen linja on ollut johdonmukainen ja oikea. Sillä on kansan tuki takanaan.

Nyt voidaan paikata kaikkein pahimpia puutteita etenkin maavoimista, mutta nytkin päästään vain osaan tavoitteista.

Säästöjen huumassa armeijan kokoonpanoa pienennettiin 350 000:sta 230 000:een. Se on pienin taso, jolla koko maata pystytään puolustamaan ja se onnistuu vain, kun joukkojen liikkuvuus, varustus ja koulutus taataan.

Niinistö ei pidä mahdottomana sitäkään, että varuskuntia jopa lisättäisiin nykyisestään. Hän kertoi asiasta tiedotustilaisuudessa lehdistölle.

– Varuskuntien ”lahtilista” ei olisi toteutunut nykyisessä Ukrainan tilanteessa, Niinistö uskoo ja painotti varuskuntien merkitystä maanpuolustustahdolle, jäähän nyt Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala ilman varuskuntaa. Myös ikäluokat ovat kasvamaan päin, vaikka palveluskunnosta voikin keskustella: petipaikoista voi tulla pulaakin, Niinistö muistutti.

Hän kertoi, että hallitus selvittää jatkossa, voisiko uusia varuskuntia perustaa jatkossa uudelleen. Tämä ei ole kuitenkaan tämän syksyn eikä vuoden asia. Jos varuskuntia perustetaan, se on 2020-luvun asia.

Kertausharjoitukset on sentään palautettu nyt vuoden 2010 tasolle. Myös meri- ja ilmavoimien uudistukset on aloitettu. Ilmavoimien konetyypin valinta jää kuitenkin seuraavalle hallitukselle.

Veli-Pekka Leskelä