Niinistö: Pitääkö Suomen olla EU:n mallioppilas?

Pitääkö Suomen olla EU:n mallioppilas myös aseviennissä? Näin kysyi puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö eduskunnassa budjetin palautekeskustelussa, jossa vuorossa olivat puolustushallinnon määrärahat.

Keskustelussa nousi esille, että Suomen aseteollisuuden vientimahdollisuudet voivat siirtyä ulkomaille, kun vientikauppoihin ei saada lupia. Suomessa sijaitsee italialaisen Berettan omistama Sakon asetehdas, joka kävisi mielellään kauppaa niin koti- kuin ulkomaihin. Tähän liittyy toinenkin direktiivi; hankintasäännöt.

– Esimerkiksi tämä PUTU-direktiivin toteutus: Suomi on siinäkin EU:n mallioppilas, kun isot maat, kuten Ranska, viis veisaavat siitä, vaikka hankinnat pitäisi kilpailuttaa. Miten Suomi varmistaa, että kaikki EU-maat toimivat samoilla periaatteilla? Niinistö kysyi.

PUTU-direktiivi määrittelee jäsenvaltioille puolustus- ja turvallisuussektorin erityispiirteisiin soveltuvat hankintasäännöt.

Puolustusministeri Carl Haglund myönsi, että vientilupiin on liittynyt ongelmia: Italia on ollut valmis myymään, mutta Suomen puolustusministeriö ei ole puoltanut vientikauppoja.

– Kyllä EU:lla pitäisi olla yhteinen vientipolitiikka. Sen pitäisi olla tavoite, Haglund myönsi.

Nouseeko vapaaehtoisen
maanpuolustuksen tuki?

Eduskuntaa huolettivat myös kertausharjoitukset ja siinä yhteydessä vapaaehtoisen maanpuolustuksen määrärahat. Maanpuolustusjärjestöjen koulutusyhdistys MPK on hoitanut myös korvaavia kertausharjoituksia kustannustehokkaasti, kun armeija ei ole pystynyt entiseen tapaan harjoituksia järjestämään.

Asiasta kysyi perussuomalaisten Reijo Hongisto. Hän muistutti vapaaehtoisen maanpuolustuksen tuen laskeneen alle kahden miljoonan euron vuonna 2012. Nyt tuki jää alle 1,5 miljoonan euron ja ensi vuonna suunta säilyy samana.

– Onko meillä varaa nostaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen määrärahat toivotulle viiden miljoonan euron tasolle? Sillä olisi koulutuksessa suuria synergiaetuja, Hongisto huomautti.

Haglund vastasi, että kertauksissa lähtökohtana tulee olla, että armeija järjestää ne ensisijaisesti. Rahoitus on prioriteettikysymys ja nyt tehtiin näin.

Koneet takaisin Pirkkalaan?

Perussuomalaisten Ari Jalonen kysyi, voitaisiinko päätöstä Pirkkalan lennoston purkamisesta harkita uudelleen ja peruuttaa, kun lentokoneita tarvitaan nyt jatkuvasti tunnistuslentoihin eteläisille merialueille.

– Ja voitaisiinko aluelennonjohto palauttaa myös tekemään yhteistyötä, kun on ilmennyt tarve havaita pimeitä lentokoneita?

Haglund vastasi, että ilmavoimien mukaan heillä ei ole tarvetta palata Pirkkalaan, vaan nykyisillä järjestelyillä pärjätään.

– Koneet voivat tulla tarvittaessa Pirkkalan tai Vantaan kentille, kuten on tehty.

Virka-apu juhlapuheiden tasolla

Jalonen kysyi myös, kuinka armeija turvaa viranomaisyhteistyön paikkakunnilla, joilla se on sitä perinteisesti antanut, mutta lopettaa varuskunnan, kuten Kauhavalla, josta Ilmasotakoulu lähtee. Myös Hongisto kysyi samasta asiasta mainiten myös räjähdekoulutetut raivaajat.

– Miten puolustusvoimat aikoo turvata virka-apunsa, vai onko se vain juhlapuheiden tasolla? Hongisto kysyi.

Haglundin mukaan armeija pyrkii tekemään viranomaisyhteistyötä koko maassa ja etsimään siihen sopivat keinot.