Aftenposten-lehden mukaan suuri osa Norjaan pakolaisina tulleista on matkustanut vierailuille alkuperäisiin kotimaihinsa. Norjan tilastokeskuksen toteuttamassa kyselytutkimuksessa selvitettiin, kuinka moni Norjassa vähintään kaksi vuotta asuneista 16-74-vuotiasta humanitaarisista maahanmuuttajista on vieraillut kotimaassaan. Kyselyyn vastanneista 48 prosentilla oli Norjan kansalaisuus.
Somaliasta lähtöisin olevista oli kotimaassaan vieraillut 24 prosenttia, afgaaneista 40 prosenttia ja irakilaisista peräti 71 prosenttia. Reilusti yli puolet näistä vierailuista oli kestoltaan yli neljä viikkoa. Kolme neljästä kotimaassaan vierailleesta kertoi matkan tarkoituksen olleen loma.
Vaikka monia näistä maista pidetään turvattomina ja niihin matkustamisesta varoitetaan virallisesti, monet lähtevät kuitenkin käymään juurillaan. Norjan maahanmuuttovirasto UDI:n edustaja Dag Bærvahr vahvistaa matkailuilmiön olemassaolon, mutta korostaa, että Norjan kansalainen voi laillisesti matkustaa näihin maihin.
Norjan hallitus päätti vuonna 2016, että Somalian tilanne on rauhoittunut siinä määrin, että 1600 somalin humanitaarinen oleskelulupa voidaan peruuttaa ja henkilöt palauttaa Somaliaan. Asiasta on väännetty kättä pitkään, ja YK:n pakolaisjärjestö, norjalainen turvapaikanhakijoiden järjestö sekä paikallinen Pelastakaa Lapset-järjestö ovat esittäneet karkottamissuunnitelmasta vastalauseensa.
Toimittajan kommentti:
Vuonna 2016 The Local ja Die Welt raportoivat myös Saksassa pakolaisten matkustelevan vanhoihin kotimaihinsa. Hartz-IV-sosiaalituen saajat ovat oikeutettuja olemaan poissa rekisteröimispaikkakunnaltaan 21 päivän ajan. Jotkut pakolaiset käyttävät tilaisuuden hyväkseen vieraillakseen kotimaissaan kuten Syyriassa, Afganistanissa tai Libanonissa, ja palaavat sen jälkeen Saksaan. Saksassa tuen saajien ei lain mukaan tarvitse selvittää viranomaisille, minne he matkustavat. Vaikka työvoimatoimisto saisikin tietää matkan kohteen, se ei saa välittää tietoja muille viranomaisille.
Pakolaisasiajärjestöjen edustajat ampuivat tuolloin Die Weltin väitteet alas. Pro Asyl-järjestön edustaja Karl Kopp kertoi The Localille, että Die Weltin artikkelissa on vain vähän luotettavaa informaatiota, ja vastauksien sijaan se herätti lähinnä uusia kysymyksiä. YK:n pakolaisjärjestön edustaja Martin Rentsch puolestaan kertoi, että vaikka hänellä ei ole asiasta tarkempaa tietoa, lähtömaissa lomailua ei voi kutsua laajaksi ilmiöksi, sillä ”…pakolaiset pakenevat sotaa ja sortoa. He ovat jättäneet kaiken taakseen eivätkä voi palata kotimaihinsa.”
Olisi hieman outoa, jos Euroopassa vain Norjaan tulleet pakolaiset Euroopassa matkustavat laajamittaisesti vierailuille vanhoihin kotimaihinsa. Todennäköisesti tilanne on sama Saksassa, ja miksei myös Suomessakin.
On ymmärrettävämpää, että siinä vaiheessa, kun maahan on kotiuduttu ja lapset ja perhe syntyneet ja kasvaneet maassa, että käydään alkuperäisen kotimaan turvallisuustilanteen parannuttua vierailemassa ja sukuloimassa. Mutta turvapaikkaprosessin alkuvaiheessa, silloin, kun oleskelulupaa haettaessa nimenomaisesti on vedottu vanhan kotimaan vaarallisuuteen, se on jo maalaisjärjellä väärin vastaanottanutta maata kohtaan, sekä pakolaissopimusten mukaan peruste purkaa oleskelulupa.
Mikäli pakolaisstatuksen saanut tai sellaista hakeva henkilö matkustaa vapaaehtoisesti maahan, jonka olojen perusteella hän on suojelua hakenut, henkilön status turvapaikanhakijana tai turvapaikka voidaan perua Geneven pakolaissopimuksen (1951) artiklan 1C nojalla. Mikäli oleskelulupa on pysyvä tai henkilö on jo saanut uuden asuinmaansa kansalaisuuden, matkustusrajoituksia ei luonnollisesti enää ole. Tämän taitaa tietää moni muukin – matkoille lähdetään mieluummin vasta sitten, kun on saatu pysyvä oleskelulupa tai kansalaisuus.
JUHANI HUOPAINEN