

Oikeusministeriö lobbaa pakkoruotsia – rahoittaa ja mainostaa Facebookissa rkp-vaikuttajien masinoimaa kampanjaa
Molempi parempi –verkkokampanja voidaan nähdä esimerkkinä Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (rkp) onnistuneesta vaikuttamisen kanavoinnista.
Ruotsinkielisyyden puolesta toimiva Samarbetsforum-yhdistys tuottaa verkossa Molempi parempi –kampanjaa, joka tukee kaksikielisyyden säilyttämistä ja pakkoruotsia. Kampanja on julkaissut vuoden jokaisena viikkona verkkosivullaan uuden videohaastattelun, joissa julkisuuden henkilöt sekä monet muut kulttuurivaikuttajat puolustelevat ruotsin kielen asemaa Suomessa.
Videoilla esiintyvät muiden muassa uutisankkuri Peter Nyman, Ylen toimittaja Kaj Kunnas, näyttelijä Carl-Kristian Rundman sekä kirjailija Hilkka Olkinuora. Kaikissa puheenvuoroissa ruotsin kielen asemaa Suomessa tuetaan vahvasti, eikä kriittisiä kannanottoja ole esillä. Videohaastatteluissa pakkoruotsikeskustelu lähinnä leimataan vanhanaikaiseksi ja ikäväksi samoilla argumenteilla kuin pakkoruotsia kannattavat yleensäkin esittävät.
Oikeusministeriö tukee poliittista hanketta
Molempiparempi.fi –verkkosivulla kerrotaan, että kyseessä on lahja Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Käytännössä Molempi parempi on kuitenkin poliittinen hanke kaksikielisyyden ja pakkoruotsin säilyttämisen puolesta. Siihen nähden on erikoista, että oikeusministeriö on ryhtynyt näkyvästi tukemaan kampanjaa ja siten lobbaamaan pakkoruotsin puolesta.
Oikeusministeriön logo on esillä kaikkien haastatteluvideoiden lopussa. Lisäksi oikeusministeriö jakaa kampanjan videoita Facebook-sivullaan. Suomen Uutisten tietojen mukaan oikeusministeriö on myös rahoittanut Molempi parempi – kampanjan suunnittelua ja ollut mukana alustavissa suunnitteluissa kampanjan toteuttamisesta.
Oikeusministeriön näkyvä asema kampanjassa on uutta siihen nähden, että ministeriöiden toiminta on yleensä neutraalia tiedotustoimintaa. Pakkoruotsin tukeminen siten poikkeaa tavanomaisesta ministeriöiden tiedotuslinjasta. Oikeusministeriön voidaankin katsoa ottavan kantaa kielipolitiikkaan vain yhdestä näkökulmasta.
Käytännössä rkp:n tuottama hanke
Molempi parempi –kampanja voidaan nähdä myös esimerkkinä Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (rkp) onnistuneesta vaikuttamisen kanavoinnista. Haastatteluvideoiden tuottajana toimii helsinkiläinen rkp-aktiivi Martina Harms-Aalto, joka oli keväällä ehdolla Helsingin valtuustoon rkp:n ehdokkaana. Harms-Aalto ilmoitti vaalien alla, kuinka hän haluaisi hyödyntää pääkaupungin hyväksi toimivaa kaksikielisyyttä.
Myös useat haastateltavat videoilla ovat Harms-Aallon rkp-puoluetovereita, jotka ovat olleet 2010-luvulla ehdolla rkp:n listoilta joko eduskuntavaaleissa tai kuntavaaleissa.
Videoilla esiintyvät henkilöt onkin valikoitu lähinnä sillä perusteella, ettei kenelläkään ole mitään kriittistä sanottavaa kaksikielisyydestä tai pakkoruotsista. Haastattelut ovat enimmäkseen yksipuolista hymistelyä, eikä kukaan nosta esille esimerkiksi pakollisesta kaksikielisyydestä aiheutuvia kuluja valtiontaloudelle.
Videohaastattelujen otsikoita ovat esimerkiksi: ”Jos ei lapsena opi suomea niin tulee vaikeuksia myöhemmällä iällä”, ”Sehän on meidän luonnollinen viitekehyksemme” ja ”On todella outoa, että kaksikielisyys nähdään uhkana”.
Pakotettu kaksikielisyys on turhaa ja kallista
Perussuomalaisten kanta pakkoruotsiin ja kaksikielisyyteen on selkeän kielteinen. Perussuomalaisten kielipoliittinen työryhmä huomautti jo 2014 kuinka ruotsin kielen pakollisuus heikentää merkittävästi maailman valtakielten osaamista. Pakkoruotsin vuoksi opetus painottuu suomen, englannin ja ruotsin ympärille, jolloin muiden kielten oppiminen kärsii. Pakkoruotsin opiskelu on myös omiaan heikentämään työllistymistä ja muita mahdollisuuksia kansainvälistyvässä maailmassa.
Pakollisesta kaksikielisyydestä aiheutuu huomattavia kuluja valtiontaloudelle. Esimerkiksi voidaan ottaa valtionosuudet, joissa valtio tukee kuntia kaksikielisten palveluiden tarjoamisessa sekä yleisessä valtionosuudessa että peruskoulutoimen valtionosuudessa. Näin ollen kaikki veronmaksajat joutuvat tukemaan keinotekoista kaksikielisyyttä valtionverotuksessa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on itse kielitieteilijä ja koulutukseltaan filosofian tohtori. Hän kuitenkin näkee pakkoruotsin ja ruotsin kielen aseman laajemminkin Suomessa pelkkänä kiusana ja harmina.
– Ei ole tätä päivää, että 95 prosentin enemmistölle tehdään kiusaa (pakkoruotsilla). Me emme tarvitse kahta kansalliskieltä, Halla-aho sanoi äskettäin Keskipohjanmaa-lehden haastattelussa. Hän esitti myös, kuinka kielitaitovaatimuksesta olisi luovuttava valtion viroissa, koska vain harva sitä tarvitsee.
– Ruotsinkieliset palvelut voidaan järjestellä esimerkiksi maakunnan tai kuntien tasolla, Halla-aho sanoi.
ilkka janhunen
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää