Molempi parempi –verkkokampanja voidaan nähdä esimerkkinä Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (rkp) onnistuneesta vaikuttamisen kanavoinnista.

Ruotsinkielisyyden puolesta toimiva Samarbetsforum-yhdistys tuottaa verkossa Molempi parempi –kampanjaa, joka tukee kaksikielisyyden säilyttämistä ja pakkoruotsia. Kampanja on julkaissut vuoden jokaisena viikkona verkkosivullaan uuden videohaastattelun, joissa julkisuuden henkilöt sekä monet muut kulttuurivaikuttajat puolustelevat ruotsin kielen asemaa Suomessa.

Videoilla esiintyvät muiden muassa uutisankkuri Peter Nyman, Ylen toimittaja Kaj Kunnas, näyttelijä Carl-Kristian Rundman sekä kirjailija Hilkka Olkinuora. Kaikissa puheenvuoroissa ruotsin kielen asemaa Suomessa tuetaan vahvasti, eikä kriittisiä kannanottoja ole esillä. Videohaastatteluissa pakkoruotsikeskustelu lähinnä leimataan vanhanaikaiseksi ja ikäväksi samoilla argumenteilla kuin pakkoruotsia kannattavat yleensäkin esittävät.

Oikeusministeriö tukee poliittista hanketta

Molempiparempi.fi –verkkosivulla kerrotaan, että kyseessä on lahja Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Käytännössä Molempi parempi on kuitenkin poliittinen hanke kaksikielisyyden ja pakkoruotsin säilyttämisen puolesta. Siihen nähden on erikoista, että oikeusministeriö on ryhtynyt näkyvästi tukemaan kampanjaa ja siten lobbaamaan pakkoruotsin puolesta.

Oikeusministeriön logo on esillä kaikkien haastatteluvideoiden lopussa. Lisäksi oikeusministeriö jakaa kampanjan videoita Facebook-sivullaan. Suomen Uutisten tietojen mukaan oikeusministeriö on myös rahoittanut Molempi parempi – kampanjan suunnittelua ja ollut mukana alustavissa suunnitteluissa kampanjan toteuttamisesta.

Oikeusministeriön näkyvä asema kampanjassa on uutta siihen nähden, että ministeriöiden toiminta on yleensä neutraalia tiedotustoimintaa. Pakkoruotsin tukeminen siten poikkeaa tavanomaisesta ministeriöiden tiedotuslinjasta. Oikeusministeriön voidaankin katsoa ottavan kantaa kielipolitiikkaan vain yhdestä näkökulmasta.

Käytännössä rkp:n tuottama hanke

Molempi parempi –kampanja voidaan nähdä myös esimerkkinä Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (rkp) onnistuneesta vaikuttamisen kanavoinnista. Haastatteluvideoiden tuottajana toimii helsinkiläinen rkp-aktiivi Martina Harms-Aalto, joka oli keväällä ehdolla Helsingin valtuustoon rkp:n ehdokkaana. Harms-Aalto ilmoitti vaalien alla, kuinka hän haluaisi hyödyntää pääkaupungin hyväksi toimivaa kaksikielisyyttä.

Myös useat haastateltavat videoilla ovat Harms-Aallon rkp-puoluetovereita, jotka ovat olleet 2010-luvulla ehdolla rkp:n listoilta joko eduskuntavaaleissa tai kuntavaaleissa.

Videoilla esiintyvät henkilöt onkin valikoitu lähinnä sillä perusteella, ettei kenelläkään ole mitään kriittistä sanottavaa kaksikielisyydestä tai pakkoruotsista. Haastattelut ovat enimmäkseen yksipuolista hymistelyä, eikä kukaan nosta esille esimerkiksi pakollisesta kaksikielisyydestä aiheutuvia kuluja valtiontaloudelle.

Videohaastattelujen otsikoita ovat esimerkiksi: ”Jos ei lapsena opi suomea niin tulee vaikeuksia myöhemmällä iällä”, ”Sehän on meidän luonnollinen viitekehyksemme” ja ”On todella outoa, että kaksikielisyys nähdään uhkana”.

Pakotettu kaksikielisyys on turhaa ja kallista

Perussuomalaisten kanta pakkoruotsiin ja kaksikielisyyteen on selkeän kielteinen. Perussuomalaisten kielipoliittinen työryhmä huomautti jo 2014 kuinka ruotsin kielen pakollisuus heikentää merkittävästi maailman valtakielten osaamista. Pakkoruotsin vuoksi opetus painottuu suomen, englannin ja ruotsin ympärille, jolloin muiden kielten oppiminen kärsii. Pakkoruotsin opiskelu on myös omiaan heikentämään työllistymistä ja muita mahdollisuuksia kansainvälistyvässä maailmassa.

Pakollisesta kaksikielisyydestä aiheutuu huomattavia kuluja valtiontaloudelle. Esimerkiksi voidaan ottaa valtionosuudet, joissa valtio tukee kuntia kaksikielisten palveluiden tarjoamisessa sekä yleisessä valtionosuudessa että peruskoulutoimen valtionosuudessa. Näin ollen kaikki veronmaksajat joutuvat tukemaan keinotekoista kaksikielisyyttä valtionverotuksessa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on itse kielitieteilijä ja koulutukseltaan filosofian tohtori. Hän kuitenkin näkee pakkoruotsin ja ruotsin kielen aseman laajemminkin Suomessa pelkkänä kiusana ja harmina.

– Ei ole tätä päivää, että 95 prosentin enemmistölle tehdään kiusaa (pakkoruotsilla). Me emme tarvitse kahta kansalliskieltä, Halla-aho sanoi äskettäin Keskipohjanmaa-lehden haastattelussa. Hän esitti myös, kuinka kielitaitovaatimuksesta olisi luovuttava valtion viroissa, koska vain harva sitä tarvitsee.

– Ruotsinkieliset palvelut voidaan järjestellä esimerkiksi maakunnan tai kuntien tasolla, Halla-aho sanoi.

ilkka janhunen