Opiskelija on voinut välttää ruotsin yo-kokeen kirjoittamalla matematiikan. Tämä pieni vapaus ja jousto uhataan poistaa, kirjoittaa perussuomalaisten Tampereen kaupunginvaltuutettu ja Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtaja Ilmari Rostila.

Hallitusohjelmaan on kirjattu ruotsin pakollisuuden palauttaminen yo-kirjoituksiin.

– Viranomaiset ovat olleet huolissaan kieli-ilmapiiristä, kuten asenteesta ruotsia kohtaan. Gallup-tiedon mukaan 60-70 % suomenkielisistä haluaisi ruotsin valinnaiseksi.

– Suomenkielisten on vaikea nähdä pakollisen ruotsin mielekkyyttä. Vapaaehtoisuus parantaisi kieli-ilmapiiriä. Miksi siis lisätä pakollisuutta ja kärjistää näin kieli-ilmapiiriä? professori Ilmari Rostila kirjoittaa Iltalehden blogissaan.

Epäoikeudenmukaista ja nöyryyttävää

Rostila sanoo kysymyksen koskevan etenkin hallituksen isoja puolueita, siis sosialidemokraatteja, vasemmistoliittoa ja vihreitä.

– Miksi he haluavat lisää ruotsin pakollisuutta? Heidän pitäisi tietää, että suomenkieliset kokevat pakon lisäämisen epäoikeudenmukaisena ja jopa nöyryyttävänä.

Suomenkielisten vaikea motivoitua

Rostilan mielestä ruotsin pakollisuuteen sisältyvä epäoikeudenmukaisuus korostuu, kun ylioppilaskirjoitusten merkitystä on vahvistettu korkeakoulupaikkojen jaossa ja valinnassa.

– Tilastollisesti suomenkielisen on nimittäin vaikea motivoitua ruotsin pakollisiin opintoihin. Ruotsia ei tarvita suomenkielisissä kunnissa, joissa ruotsia äidinkielenään puhuvia on vähemmän kuin yksi kahdestasadasta. Suomenkielisten enemmistö asuu tällaisilla paikkakunnilla, joissa vähemmän kuin 0,5 % asukkaista puhuu ruotsia.

Kohtuutonta enemmistöä kohtaan

Rostilan mielestä ruotsin kielestä saadaan usein välttäviä arvosanoja, koska sen opiskelua on vaikea nähdä hyödyllisenä. Se taas heikentää monen suomenkielisen mahdollisuuksia jatko-opintoihin.

– Miksi päättäjät eivät suostu näkemään tätä tosiasiaa? Ruotsin asema kansalliskielenä ei vaadi kohtuuttomuutta suomenkielisiä kohtaan. Miten viesti saataisiin perille?

SUOMEN UUTISET