Siviilioikeuden emeritusprofessori Erkki Aurejärven mukaan selvitys pitäisi tehdä kattavasti ja laajan asiantuntijajoukon voimin.
Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) ilmoitti keskiviikkona käynnistävänsä oikeusministeriössä selvityksen, jonka tarkoitus on hallitusohjelman mukaisesti varmistaa, että rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen.
Asia on ajankohtainen, sillä laajasti huomiota saaneessa Tapanilan raiskausjutussa äskettäin annettu tuomio kuohuttaa kansaa. Asia on nostattanut valtavasti keskustelua niin sosiaalisessa mediassa kuin lehdistössäkin.
Maahanmuuttajataustaiset nuoret miehet ahdistelivat maaliskuussa nuorta naista Helsingin Tapanilassa ja raiskasivat naisen sormillaan. Helsingin käräjäoikeus antoi jutussa tuomion tiistaina. Syytettyinä olleista viidestä miehestä kolme tuomittiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja kahden osalta syytteet hylättiin. Moni pitää annettuja rangaistuksia liian lievinä ja niin sanotun kansan oikeustajun vastaisina.
”Ei ole hyvä, jos kansa kokee
tuomiot epäoikeudenmukaisiksi”
Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessori Erkki Aurejärvi myöntää, että vaikka niin sanottu kansan oikeustaju on epämääräinen käsite, ministeri Lindströmin ilmoittaman selvityksen laatiminen on paikallaan.
– Ei koskaan ole hyvä asia, jos kansa kokee tuomioistuimien tuomiot epäoikeudenmukaisiksi. Siinä mielessä tällainen selvitys on varmasti hyvä tehdä. Koska kansan oikeustajua on hyvin vaikea mitata, tällainen selvitys tulisikin toteuttaa varsin laajan aineiston pohjalta, Aurejärvi sanoo.
Omissa blogikirjoituksissaan oikeusprofessorit Jyrki Virolainen ja Jukka Kemppinen kuitenkin arvostelivat äskettäin ministeri Lindströmin selvityshanketta. Kemppinen muun muassa kirjoitti, kuinka tuomarien virheiden oikomista varten on jo olemassa ylemmät oikeusasteet, eli hovioikeudet ja korkein oikeus.
Kansan mielipiteen selvittäminen
on itsessään tärkeää
Aurejärvi huomauttaa, että kansan mielipiteen selvittäminen on itsessään tärkeää, vaikka tuomioistuimet eivät voikaan suoraan ottaa sitä huomioon langettaessaan tuomioita.
– Yleensä tuomiot annetaan vakiintuneen linjan mukaisesti, ja jos tällaisesta linjasta poiketaan, se on sitten korkeimman oikeuden asia. Kuitenkin selvitys siitä, vastaavatko tuomiot kansan oikeustajua on erittäin tervetullut. Tällainen tutkimus on tarpeellinen ennen kaikkea lainvalmistelun lähtökohdaksi, sillä jos halutaan muuttaa tilannetta, se tapahtuu tietenkin normaalin lainsäädäntömenettelyn kautta eduskunnassa. Selvitystyöhön on syytä ottaa mukaan laaja-alaisesti asiantuntijoita, kuten tuomareita, syyttäjiä ja myös asianajajia.
– Ministeri Lindström voisi vaikka aluksi määrätä tutkimusryhmän, joka vertailisi eri rikostyyppejä pidemmältä ajalta, mitä niissä on tosiasiassa tapahtunut ja rikoksista annettuja tuomioita. Faktat pitää tietysti olla kunnossa, niin se on tässä hyvä lähtökohta.
Tuomion kohtuullistaminen
julkisuuden takia ihmetyttää
Oikeusprofessori Aurejärvi ymmärtää, että esimerkiksi Tapanilan raiskausjutussa annetut tuomiot voivat kansalaisten keskuudessa aiheuttaa kuohuntaa sen vuoksi, että tuomiot koetaan epäsuhtaisina rikoksen laatuun verrattuna.
– Toki raiskaus on lähtökohtaisesti aina uhrille nöyryyttävä. Tuomioistuimessa on kuitenkin aina tärkeää tietää ja selvittää, mitä on todella tapahtunut. Siitä ei voida lähteä, että kaikki teot olisi tuomittava törkeinä, kun tekoja on erilaisia.
Tapanilan jutussa käräjäoikeus kohtuullisti tuomioita tapauksen saaman suuren julkisuuden vuoksi. Aurejärvi on asiassa eri linjalla.
– En olisi antanut julkisuudelle painoarvoa tuomiota mitattaessa. Onhan julkisuus tässä tapauksessa myös vaikuttanut rikoksen uhriin ja tuntunut hänestä raskaalta.
– Olisiko kuitenkin niin, että kun tekijät olivat ulkomaalaistaustaisia, tuomiota langettaessaan käräjäoikeus on ollut tavanomaista varovaisempi, ettei tässä yhteydessä voitaisi varmasti puhua rasismista? Aurejärvi miettii.
Tuomareita saa arvostella
Muistelmateoksessaan Kovaa peliä Aurejärvi on arvostellut ankarasti Suomen oikeuslaitosta hutiloiduista tai jopa puutteellisin perustein annetuista tuomioista. Oikeusprofessorin mukaan tuomareita ja heidän työtään pitää voida arvioida kriittisesti huolimatta siitä, että tuomioistuimien välillä käytössä onkin muutoksenhakujärjestelmä.
– Pitää muistaa, että tuomioistuin ei koskaan langeta tuomiota kenellekään, vaan ratkaisun tekevät aina yksittäiset henkilöt. Siihen nähden tuomarin ammatti on liian hyvin suojattu, että väärin annetusta tuomiosta ei seuraa yhtään mitään.
– Tuomareita siis saa ja pitääkin arvostella, kunhan kritiikki on perusteltua, eli ensin on tapauskohtaisesti syytä selvittää, mistä on kyse, Aurejärvi sanoo.
ILKKA JANHUNEN