LEHTIKUVA
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos varoittaa opposition vaihtoehtobudjettien ehdotuksista nostaa pakolaiskiintiötä merkittävästi, sillä ne johtaisivat valtaviin elinkaarikustannuksiin veronmaksajille. Esimerkiksi SDP:n ajama viidensadan kiintiöpakolaisen lisäys vuonna 2026 maksaisi tulevien vuosikymmenien aikana 350 miljoonaa euroa.
Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja, perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos analysoi opposition tuoreita vaihtoehtobudjetteja, joissa SDP ehdottaa pakolaiskiintiön nostoa nykyisestä 500:sta 850–1 050:een, vasemmistoliitto 2 500:aan ja vihreät 3 000:een.
Opposition ”pakolaishuutokaupan” lyhyen aikavälin vastaanotto- ja kotouttamiskustannuksiksi arvioidaan puolueiden esityksissä 5–21 miljoonaa euroa vuodessa, mutta Grönroos tuo esille pidemmän aikavälin vaikutuksia, joilla on hirmuinen hintalappu.
Suomen Perusta on julkaissut useita tutkimuksia maahanmuuton talousvaikutuksista tarkastellen maahanmuuttajien elinkaarikustannuksia.
Tutkimusten mukaan pelkästään yksi Irakista tuleva maahanmuuttaja aiheuttaa koko elinkaarensa aikana noin 700 000 euron ja Somaliasta tuleva lähes miljoonan euron kustannuksen. Laskelma perustuu siihen, että tulija maksaa selvästi vähemmän veroja kuin vastaanottaa palveluita ja tulonsiirtoja. Opposition vaihtoehtobudjettien luvut siis johtavat harhaan.
– Maahanmuuton aiheuttamat julkisen talouden vaikutukset eivät rajoitu vain vastaanotto- ja kotouttamiskuluihin, jotka löytyvät suoraan budjettikirjasta. Valtaosa maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksista koostuukin siitä, minkälainen suhde maahanmuuttajien maksamilla veroilla ja käyttämillä julkisilla palveluilla ja saamilla tulonsiirroilla on vuosien ja vuosikymmenten aikana, Grönroos kirjoittaa.
Opposition maahanmuuttounelmien hintalappu on hirmuinen, kun siis huomioidaan se seikka, että keskimääräinen tulija aiheuttaa koko elinkaarensa aikana miinusmerkkisen 700 000 euron vaikutuksen Suomen julkiselle taloudelle.
SDP:n ajama viidensadan kiintiöpakolaisen lisäys vuonna 2026 maksaisi tulevien vuosikymmenien aikana 350 miljoonaa euroa. Viidenkymmenen vuoden ajanjaksolle jaettuna se tarkoittaisi seitsemää miljoonaa euroa vuodessa.
Vasemmiston ajama 2 000 kiintiöpakolaisen lisäys vuonna 2026 maksaisi tulevien vuosikymmenien aikana 1,4 miljardia euroa, mikä tarkoittaisi 50 vuodelle jaettuna 28 miljoonaa euroa vuodessa.
Vihreiden ajama 2 500 hengen korotus pakolaiskiintiöön vuonna 2026 taas maksaisi yhteiskunnalle tulevien vuosikymmenten aikana 1,75 miljardia euroa eli 50 vuodelle jaettuna 35 miljoonaa euroa vuodessa.
– Nämä kulut siis aiheutuisivat yhtenä vuotena otettavista 500-2 500 uudesta kiintiöpakolaisesta, joiden julkisen talouden vaikutus aiheutuu seuraavien vuosikymmenten aikana, jolloin he käyttävät keskimäärin enemmän julkisia palveluita ja saavat enemmän tulonsiirtoja kuin maksavat veroja, Grönroos kirjoittaa.
Pakolaiskiintiön nosto löytyy yhden jos toisen oppositiopuolueen vasta julkaistusta vaihtoehtobudjetista. Demarit ovat nostamassa pakolaiskiintiön nykyisestä viidestäsadasta 850-1050 tasolle. Vasemmistoliitto 2500:aan ja Vihreät 3000:een.
— Simo Grönroos (@SimoGronroos) November 26, 2025
Mutta mikä olisi sitten tämän… pic.twitter.com/w0ly80R7Jo
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetit kertovat puolueiden toimintavoista ja tavoitteista enemmän kuin voisi uskoa. Tällä viikolla toimintaviirin vaihtoehtobudjeteistaan saa SDP - ja himoitun erikoistoimintaviirin voittaa keskusta, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
Eduskunta keskustelee tänään opposition vaihtoehtobudjeteista. Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra moitti rankoin sanakääntein opposition vaihtoehtobudjettien tilannetajuttomuutta ja vastuuttomuutta, vaikka kiitettävääkin löytyy.
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.
Keskustan tuoreessa talousvaihtoehdossa maahanmuuttoa hehkutetaan hivenen aiempaa himmeämmillä valoilla. Vielä viime vuonna kepu oli haalimassa Suomeen 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuosittain, mutta tänä vuonna kepun ohjelmassa määrällisiä tavoitteita ei enää ole kirjoitettu auki.
Viikon suosituimmat
Valtiontalouden tarkastusvirasto vahvistaa: Marinin hallitus suhtautui rahankäyttöön löperösti ja purki sääntöpohjaiset esteet rahankäytölleen. Laskua tästä maksetaan vielä pitkään. - Kun Marinin hallitus luopui finanssipoliittisista säännöistä, se kehitti itselleen uuden säännön: kaikki saavat aina jotain. Lopputuloksena oli menojen valtava paisuminen, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Mikä on oikea tai väärä tapa toimia, kun aiemmin täysin saksalaiset kaupungit muuttuvat silmiemme edessä muslimimaailman etuvartioiksi, kysyy Irakissa ja Afgnaistanissa palvellut brittiupseeri The Telegraphissa. Kotoutuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että maahanmuuttajat räätälöivät uuden kotimaansa entisen kotipaikkansa kaltaiseksi. Kauniisti sanottuna ”moderni sekulaarin liberalismi perustuu kohtalokkaaseen virhearvioon”.
Eduskunta päätti tänään liikennepolttoaineiden valmisteveron alentamisesta. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen selvin äänin, sillä vain SDP, vihreät ja vasemmistoliitto äänestivät vastaan.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.
Minnesotan osavaltiossa epäillään tapahtuneen laajoja sosiaaliturvapetoksia. Rahaa on huijattu asunnottomien palveluilla, köyhien lasten välipaloilla ja autististen lasten terapiapalveluilla. Monissa tapauksissa epäillyt ovat Minnesotan somaliyhteisön jäseniä. Viranomaislähteet vahvistavat, että miljoonia dollareita petoksilla hankittua rahaa on lähetetty Somaliaan, missä osa rahoista on päätynyt Al-Shabaab-terroristijärjestön käsiin.
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.
Eduskunta käsitteli torstaina 20.11. hallituksen esitystä ulkomaalaisten pysyvän oleskeluluvan ehtojen kiristämisestä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen korostaa, että pysyvä oleskelu Suomessa ei saa olla automaattista, vaan maahantulijoiden on ansaittava se.
