

LEHTIKUVA
Viikon 39/2014 luetuin
Ovatko vastaanottokeskukset terroristien lomakohteita?
Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho sanoo, että Pohjoismaat – mukana Suomi – noudattavat hyvin liberaalia politiikkaa turvapaikanhakijoiden oleskelulupien, perheenyhdistämisen ja maasta poistamisen osalta.
– Lisäksi rikoksista annetut rangaistukset ovat lieviä ja sosiaaliset etuisuudet avokätisiä, Halla-aho huomauttaa.
Halla-ahon mukaan käytäntö on johtanut siihen, että terroristiseen toimintaan ja sotatoimiin osallistuvat henkilöt käyttävät Pohjoismaita lepo-, rekrytointi- ja varainkeruualueena.
– Jo se, että ihmiset matkustelevat ja lomailevat alueilla, joista he oman kertomansa mukaan ovat henkensä kaupalla paenneet, on pilkantekoa suomalaista veronmaksajaa kohtaan. Vielä röyhkeämpää on käyttää Suomea taistelutoiminnan ja jihadismin tukikohtana. Myös Suomen sisäinen turvallisuus vaarantuu, kun kehitysmaiden konfliktit tuodaan tänne ja nuoret miehet omaksuvat fanaattisia aatteita sota-alueilla.
Oleskeluluvat pois jihad-matkailijoilta
Halla-ahon mielestä humanitaarisin perustein myönnetyt oleskeluluvat tulisi automaattisesti peruuttaa henkilöiltä, jotka itse pitävät lähtömaataan riittävän turvallisena matkailukohteena.
– Norjassa keskustellaan parhaillaan mahdollisuuksista peruuttaa kansalaisuus jihad-matkailijoilta. Samaa pitäisi harkita myös meillä. Terrorismiin ja sotarikoksiin syyllistyneet tulee myös asettaa oikeudelliseen vastuuseen heidän palatessaan Suomeen, Halla-aho vaatii.
Vastaanottokeskukset täynnä nuoria miehiä
Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen ihmettelee, miksi paljon puhuttu tasa-arvo ei toteudu suomalaisissa vastaanottokeskuksissa.
– Meillä uutisoidaan kriisialueen kärsivistä naisista ja lapsista. Vastaanottokeskuksissamme on kuitenkin vain pääosin nuoria miehiä.
– Yrityksiin halutaan tasa-arvokiintiöitä, mutta todellisissa hädänalaisissa oloissa olevia naisia ja lapsia ei auteta. Suomessa oleva vihervasemmisto on terroristin apukäsi. Se tukee salakavalasti tämän kaltaista toimintaa, Hakkarainen sivaltaa.
Hakkarainen luonnehtii vastaanottokeskuksia terroristien lomakohteiksi. Tilanne on se, että terroristit tulevat tänne lepäämään ja lähtevät sitten Suomen sosiaaliturvan siivittämänä takaisin maailmalle.
Ohjeet terrorin tunnistamiseksi puuttuvat
Kiristyneen turvallisuustilanteen ja siihen nivoutuneiden terrorisolujen leviämisen uskoisi olevan myös suomalaisten vastaanottokeskusten huolenaihe. Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen kertoo, ettei mitään erillisiä turvatoimia tai ohjeita terrorin tunnistamiseen ole kuitenkaan annettu.
Marraskuussa 2013 Suomessa oli 14 turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta ja yhteensä 20 toimipistettä. Keskusten lukumäärä riippuu hakijoiden määrästä. Vastaanottotoimintaa ohjaa Suomessa sisäministeriön alainen Maahanmuuttovirasto. Olisiko vastaanottokeskuksessa helpompi toimia, jos keskukset saisivat selkeät ohjeet terrorin tunnistamista varten?
– Ohjeistus on yleensä aina paikallaan, Kähkönen myöntää.
Asiakkaita konfliktin molemmilta puolilta
Kähkösen mukaan maailmalla olevat kriisit voivat välillisesti heijastua vastaanottokeskuksen arkeen. Hänen mukaansa Joutsenon vastaanottokeskuksessa on ollut sen 24-vuotisen historian varrella asiakkaita konfliktien molemmilta puolilta, kuten Balkanin ja Irakin alueelta.
– Turvapaikanhakijoiksi hakeutuu henkilöitä eri kriisien molemmilta puolilta ja on mahdollista, että nämä jännitteet saattavat jollain tasolla nousta pintaan myös vastaanottokeskuksissa, Kähkönen tarkentaa.
Turvallisuutta tarkkaillaan Kähkösen mukaan tähän mennessä Joutsenossa ei ole mitään suurempia kähinöitä syntynyt.
– Vastaanottokeskuksen asiakkaille korostetaan heti alussa, että he ovat täällä Suomen lakien alaisina ja mitään provokaatioita puoleen tai toiseen ei sallita. Lisäksi korostamme, että Suomessa on uskonvapaus ja että maa on sukupuolten välillä tasa-arvoinen, hän lisää.
Vastaanottokeskukset ovat vastuussa sekä siellä asuvien turvapaikanhakijoiden että työntekijöiden ja kiinteistön turvallisuudesta.
– Turvallisuusasioista huolehtiminen on vastaanottokeskuksille arkipäivää. Arkisesti keskitymme palo- ja asumisturvallisuudesta perusturvallisuudesta huolehtimiseen, Kähkönen kertoo.
TEKSTI: HELI-MARIA WIIK
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 11/2014 -lehdessä.
INFOBOKSI: Suomesta eniten jihadisteja sotimaan maailmalleSuomi johtaa koko maailman kärkitilastoa hyvin kyseenalaisessa kilpasarjassa. Uutistoimisto CNN vertasi eri maiden muslimiväestön määrää Syyriaan lähteneiden jihad-taistelijoiden määrään. Suurimmat jihadistien viejämaat muslimiväestön kokoon suhteutettuna ovat: Suomi, Irlanti ja Australia, Tanska ja Belgia – kaikki vauraita länsimaita.
Suomen 42 000 muslimista on vähintään 30 lähtenyt sotimaan Syyriaan, CNN kertoo. Tämä tarkoittaa yhtä henkilöä 1 400:sta. Esimerkiksi Kanadassa asuvien muslimien taisteluinto on huomattavasti vähäisempää kuin Suomessa asuvien. Miljoonan kanadalaisen muslimin joukosta on Syyriaa kohti lähtenyt kolmisenkymmentä jihadistia. Innostus on vain kahdeskymmenesosa suomalaisten vastaavasta. Vielä harvemmin Syyriaa kohti lähdetään Indonesiasta. Vaikka Indonesiassa on 200 miljoonan muslimin väestö, on Syyriassa sotimisesta innostunut suunnilleen samansuuruinen määrä henkilöitä kuin Suomessa (30-50 henkilöä). Sotaan lähteneiden suhdeluku on yksi viidestä miljoonasta PS Miten vastaanottokeskus toimii? TURVAPAIKANHAKIJA päätyy vastaanottokeskukseen sen jälkeen, kun hän on tehnyt turvapaikkahakemuksen poliisilaitoksella. Poliisi ilmoittaa uudesta turvapaikanhakijasta vastaanottokeskukseen, joka huolehtii uuden hakijan vastaanotosta ja majoituksesta. Hakija saa keskuksessa ohjaajien järjestämänä tulkin välityksellä tietoa muun muassa vastaanottokeskuksessa asumisesta, toimeentulotukiasioista ja turvapaikkaprosessista. Vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijoille järjestetään työ- ja opintotoimintaa sekä lapsille mahdollisuus koulunkäyntiin. Turvapaikanhakijoilla on oikeus hakea ja tehdä töitä oleskeltuaan maassa kolme kuukautta. (Lähde: Maahanmuuttovirasto) |
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.
