Turvapaikanhakijoiksi hakeutuu henkilöitä eri kriisien molemmilta puolilta ja nämä jännitteet saattavat nousta pintaan myös Suomen vastaanottokeskuksissa.

Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho sanoo, että Pohjoismaat – mukana Suomi – noudattavat hyvin liberaalia politiikkaa turvapaikanhakijoiden oleskelulupien, perheenyhdistämisen ja maasta poistamisen osalta.

– Lisäksi rikoksista annetut rangaistukset ovat lieviä ja sosiaaliset etuisuudet avokätisiä, Halla-aho huomauttaa.

Halla-ahon mukaan käytäntö on johtanut siihen, että terroristiseen toimintaan ja sotatoimiin osallistuvat henkilöt käyttävät Pohjoismaita lepo-, rekrytointi- ja varainkeruualueena.

– Jo se, että ihmiset matkustelevat ja lomailevat alueilla, joista he oman kertomansa mukaan ovat henkensä kaupalla paenneet, on pilkantekoa suomalaista veronmaksajaa kohtaan. Vielä röyhkeämpää on käyttää Suomea taistelutoiminnan ja jihadismin tukikohtana. Myös Suomen sisäinen turvallisuus vaarantuu, kun kehitysmaiden konfliktit tuodaan tänne ja nuoret miehet omaksuvat fanaattisia aatteita sota-alueilla.

Oleskeluluvat pois jihad-matkailijoilta

Halla-ahon mielestä humanitaarisin perustein myönnetyt oleskeluluvat tulisi automaattisesti peruuttaa henkilöiltä, jotka itse pitävät lähtömaataan riittävän turvallisena matkailukohteena.

– Norjassa keskustellaan parhaillaan mahdollisuuksista peruuttaa kansalaisuus jihad-matkailijoilta. Samaa pitäisi harkita myös meillä. Terrorismiin ja sotarikoksiin syyllistyneet tulee myös asettaa oikeudelliseen vastuuseen heidän palatessaan Suomeen, Halla-aho vaatii.

Vastaanottokeskukset täynnä nuoria miehiä

Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen ihmettelee, miksi paljon puhuttu tasa-arvo ei toteudu suomalaisissa vastaanottokeskuksissa.

– Meillä uutisoidaan kriisialueen kärsivistä naisista ja lapsista. Vastaanottokeskuksissamme on kuitenkin vain pääosin nuoria miehiä.

– Yrityksiin halutaan tasa-arvokiintiöitä, mutta todellisissa hädänalaisissa oloissa olevia naisia ja lapsia ei auteta. Suomessa oleva vihervasemmisto on terroristin apukäsi. Se tukee salakavalasti tämän kaltaista toimintaa, Hakkarainen sivaltaa.

Hakkarainen luonnehtii vastaanottokeskuksia terroristien lomakohteiksi. Tilanne on se, että terroristit tulevat tänne lepäämään ja lähtevät sitten Suomen sosiaaliturvan siivittämänä takaisin maailmalle.

Ohjeet terrorin tunnistamiseksi puuttuvat

Kiristyneen turvallisuustilanteen ja siihen nivoutuneiden terrorisolujen leviämisen uskoisi olevan myös suomalaisten vastaanottokeskusten huolenaihe. Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen kertoo, ettei mitään erillisiä turvatoimia tai ohjeita terrorin tunnistamiseen ole kuitenkaan annettu.

Marraskuussa 2013 Suomessa oli 14 turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta ja yhteensä 20 toimipistettä. Keskusten lukumäärä riippuu hakijoiden määrästä. Vastaanottotoimintaa ohjaa Suomessa sisäministeriön alainen Maahanmuuttovirasto. Olisiko vastaanottokeskuksessa helpompi toimia, jos keskukset saisivat selkeät ohjeet terrorin tunnistamista varten?

– Ohjeistus on yleensä aina paikallaan, Kähkönen myöntää.

Asiakkaita konfliktin molemmilta puolilta

Kähkösen mukaan maailmalla olevat kriisit voivat välillisesti heijastua vastaanottokeskuksen arkeen. Hänen mukaansa Joutsenon vastaanottokeskuksessa on ollut sen 24-vuotisen historian varrella asiakkaita konfliktien molemmilta puolilta, kuten Balkanin ja Irakin alueelta.

– Turvapaikanhakijoiksi hakeutuu henkilöitä eri kriisien molemmilta puolilta ja on mahdollista, että nämä jännitteet saattavat jollain tasolla nousta pintaan myös vastaanottokeskuksissa, Kähkönen tarkentaa.

Turvallisuutta tarkkaillaan Kähkösen mukaan tähän mennessä Joutsenossa ei ole mitään suurempia kähinöitä syntynyt.

– Vastaanottokeskuksen asiakkaille korostetaan heti alussa, että he ovat täällä Suomen lakien alaisina ja mitään provokaatioita puoleen tai toiseen ei sallita. Lisäksi korostamme, että Suomessa on uskonvapaus ja että maa on sukupuolten välillä tasa-arvoinen, hän lisää.

Vastaanottokeskukset ovat vastuussa sekä siellä asuvien turvapaikanhakijoiden että työntekijöiden ja kiinteistön turvallisuudesta.

– Turvallisuusasioista huolehtiminen on vastaanottokeskuksille arkipäivää. Arkisesti keskitymme palo- ja asumisturvallisuudesta perusturvallisuudesta huolehtimiseen, Kähkönen kertoo.

TEKSTI: HELI-MARIA WIIK

Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 11/2014 -lehdessä.

INFOBOKSI: Suomesta eniten jihadisteja sotimaan maailmalleSuomi johtaa koko maailman kärkitilastoa hyvin kyseenalaisessa kilpasarjassa. Uutistoimisto CNN vertasi eri maiden muslimiväestön määrää Syyriaan lähteneiden jihad-taistelijoiden määrään. Suurimmat jihadistien viejämaat muslimiväestön kokoon suhteutettuna ovat: Suomi, Irlanti ja Australia, Tanska ja Belgia – kaikki vauraita länsimaita.

Suomen 42 000 muslimista on vähintään 30 lähtenyt sotimaan Syyriaan, CNN kertoo. Tämä tarkoittaa yhtä henkilöä 1 400:sta.

Esimerkiksi Kanadassa asuvien muslimien taisteluinto on huomattavasti vähäisempää kuin Suomessa asuvien. Miljoonan kanadalaisen muslimin joukosta on Syyriaa kohti lähtenyt kolmisenkymmentä jihadistia. Innostus on vain kahdeskymmenesosa suomalaisten vastaavasta.

Vielä harvemmin Syyriaa kohti lähdetään Indonesiasta. Vaikka Indonesiassa on 200 miljoonan muslimin väestö, on Syyriassa sotimisesta innostunut suunnilleen samansuuruinen määrä henkilöitä kuin Suomessa (30-50 henkilöä). Sotaan lähteneiden suhdeluku on yksi viidestä miljoonasta

PS

Miten vastaanottokeskus toimii?

TURVAPAIKANHAKIJA päätyy vastaanottokeskukseen sen jälkeen, kun hän on tehnyt turvapaikkahakemuksen poliisilaitoksella. Poliisi ilmoittaa uudesta turvapaikanhakijasta vastaanottokeskukseen, joka huolehtii uuden hakijan vastaanotosta ja majoituksesta. Hakija saa keskuksessa ohjaajien järjestämänä tulkin välityksellä tietoa muun muassa vastaanottokeskuksessa asumisesta, toimeentulotukiasioista ja turvapaikkaprosessista.

Vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijoille järjestetään työ- ja opintotoimintaa sekä lapsille mahdollisuus koulunkäyntiin. Turvapaikanhakijoilla on oikeus hakea ja tehdä töitä oleskeltuaan maassa kolme kuukautta.

(Lähde: Maahanmuuttovirasto)