
Pääkirjoitus: Kyky kilpailla
Hutchison Whampoa ja Jardine Matheson. Tiedätkö, mitä ne ovat?
Viiden pisteen vihje: ne sijaitsevat maailman kilpailukykyisimmässä maassa. Yhden pisteen vihje: ne eivät ole pieniä. Ja se vastaus: nimet kuuluvat kahdelle Hongkongin suurimmalle yritykselle. Molemmat ovat monialayhtiöitä ja suurtyöllistäjiä, molemmissa on henkilöstöä yli 200 000. Kaukaisen itämaan talousvetureita, kilpailukyvyn ihmelapsia. Mistä moisia meillekin?
Kilpailukyvyn perään joikhaavat nyt kaikki. Ei ole väliä, kuunteleeko EK:n ekonomistia, Finanssialan keskusliittoa vai Häkämiehen loikkaa paikannutta kokoomuksen tuoretta elinkeinoministeriä Jan Vapaavuorta. Kilpailukyky menee kaiken edelle, se on nostettava politiikan ykköstavoitteeksi niin Suomessa kuin Euroopankin tasolla. Tätä ilman ei velkakriisi ratkea. Eikä pankkikriisi.
Kuulostaako tutulta?
Pitäisi kuulostaa. Perussuomalaiset on pitänyt asiasta meteliä jo pitkään. Kesäkuun alussa jätimme välikysymyksen, jonka ydin kietoutui Etelä-Euroopan maiden kaikkein tuskallisimpaan kipupisteeseen:
– Kyse on siitä kilpailukyvyn menetyksestä, jonka epäoptimaalinen yhteisvaluutta aiheutti. Julkisen sektorin velkaantuminen oli seurausta tästä perusongelmasta. Kriisimaiden julkista sektoria ei saada kuntoon ennen kuin kilpailukyky on palautettu.
Kävin vastikään päätoimittajapaneelissa. Tilaisuutta alusti Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi. Hän kuvasi Euroopan kriisiytynyttä tilannetta karuin sanakääntein. Hänen mukaansa kasvun ja kilpailukyvyn takia tarvittaisiin velan määrän vähentämistä, mutta vaihtoehdot ovat Euroopassa vähissä.
– On joitain vaihtoehtoja: alennetaan julkisten talouksien menopuolta, haetaan lisäkasvua tai kerätään enemmän veroja. Tai leikataan velkaa.
Mikään näistä vaihtoehdoista ei Kaupin mukaan kuitenkaan toimi. Säästöistä puhuminen ei ole kovin suosittua. Lisäkasvua ei Euroopassa näy, yksikkökustannukset ovat karanneet. Lisätulojen saavuttaminen verottamalla ei onnistu. Eikä kukaan halua antaa velkoja anteeksi, EKP ei suostu antamaan piiruakaan periksi. Jo annetut velat halutaan takaisin. IMF ei suostu enää auttamaan euroalueen velkataakassa. Euromaat keskittyvät omiin ongelmiinsa. Velasta ei päästä eroon.
Jää jäljelle enää yksi vaihtoehto:
– Helpoin ja todennäköisin vaihtoehto – tulevien vuosien peikko numero yksi ja pelastaja numero yksi – on inflaatio. Päästetään se vain käsistä. Kymmenen prosentin inflaatio syö velat pikkuhiljaa. Mutta mitä tapahtuu tavalliselle kansalle? Palkat eivät voi elää yleisen inflaation myötä. Jos inflaatiolla haluttaisiin hoitaa tämä koko velkataakka, niin se tarkoittaisi sitä, että kansa köyhdytetään näkymättömällä tavalla ja se on todennäköisesti se, mitä tässä tullaan tekemään.
Kauppi ei ole yksin ennustuksensa kanssa. Taloussanomien mukaan Säästöpankkiryhmän markkinastrategi Miska Kuhalampi kommentoi jo elokuussa:
– Uskottavaa saneerausta ei velkaisiin eurotalouksiin ole tehty. Valtiotason konkursseja ei haluta, joten jäljelle jää ainoa realistinen tie ulos ongelmista. Se on inflaatio, velkojen reaalisen arvon pienentäminen.
(Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen-lehdessä 14/2012)
Matias Turkkila
Päätoimittaja
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.