
Packalén pyysi vielä harkitsemaan Malmin kentän kohtaloa
Perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén kysyi liikenneministeri Paula Risikolta (kok.), voisiko hallitus vielä harkita toistamiseen päätöstään, jonka mukaan valtio luopuu Helsingissä sijaitsevan Malmin lentokentän toiminnoista ja Helsingin kaupunki voi ottaa kentän asuntotuotannon käyttöön.
Packalén vetosi kansalaisadressiin, joka on kerännyt lähes 70 000 nimeä.
– Kenttä muodostaa harvinaisen kulttuuriympäristön, joka on valittu 200 arvokkaan kulttuuriympäristön joukkoon. Kenttä on tärkeä yrityksille, jotka työllistävät satoja ihmisiä. Siellä koulutetaan runsaasti maamme lentäjiä ja se on Suomen vilkkain harrasteilmailukenttä.
Risikko: Päätös pitää
Risikko vastasi, että valtio on päätöksensä tehnyt. Valtio luopuu toiminnoistaan vuoden syksyllä 2016 ja Helsinki saisi kentän vuonna 2017. Lykkäystä mietitään korkeintaan kentän harrasteilmailulle vuoteen 2018 saakka.
– Muille toiminnoille on löydetty uusi paikka, Risikko kertoi.
Keskustan Antti Kaikkonen säesti Packalénia sanomalla, että Malmin kentän lakkauttaminen on poliittinen päätös ja hyvinkiin kiistanalainen.
– Helsingissä on muitakin alueita, joihin mahtuu 100 000 uutta asukasta. Eikö hallitus voisi muuttaa päätöstä, onko tämä kiveen hakattu? Kaikkonen kysyi.
– On se päätetty, Risikko vakuutti.
Myös kokoomuksen Tapani Mäkinen tunnustautui Malmin kentän kannattajaksi ja sanoi, että jos Vantaa ja Helsinki olisivat liittyneet yhteen, ei Malmin kentästä tarvitsisi keskustella: rakennusmaata kyllä pääkaupungissa riittää.
Epäilystä herätti myös se, voivatko Nummelan, Räyskälän ja Hyvinkään kentät ottaa vastaan Malmin kentän harrastekäyttäjät. Myös Risikko kantoi huolta samasta asiasta, eli hallitus ei ole löytänyt asiaan ratkaisua.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää