Packalén: Ulkopolitiikka on Suomen tärkein puolustuslinja

Ulkopolitiikka on Suomen tärkein puolustuslinja, eikä sitä pidä kahlita Nato-jäsenyydellä, perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén arvioi Nato-seminaarissa maanantaina Helsingin ylioppilastalolla.

– Vielä viime vaaleissa kannatin Nato-jäsenyyttä. Mutta kuluneen vuoden aikana näkemykseni on muuttunut. Liittoutuminen olisi nyt katastrofi. Se veisi pohjan pois tärkeimmältä puolustuslinjaltamme eli ulkopolitiikalta. Meidät vedettäisiin kaikkiin kriiseihin, Packalen totesi Akateemisten perussuomalaisten ja Perussuomalaisten nuorten järjestämässä seminaarissa.

Päätösvaltaa kriiseihin osallistumisesta ei kannata luovuttaa ulkopuolelle eikä tehdä itsestään maalitaulua Venäjälle, joka on Suomen ainoa mahdollinen sotilaallinen uhka. Nato taas on suunnattu Venäjää vastaan, joka on ainoa maa, joka voi uhata länttä. Venäjä ei tätä tarkoitusta unohda.

Nato-maista vain USA on vahva

Myös Naton kykyä auttaa Packalén hiukan epäilee.

– Liittoutuminen parantaisi kyllä puolustuskykyä ilmavoimien osalta. Yhdessä Ruotsin kanssa olisimme vahvoja, kun lehtokoneet voisivat käyttää Ruotsin kenttiä. Mutta kun Nato on muuten varsin heikko.

Kun Nato ryhtyi kurittamaan Gaddafin Libyaa, toteutui kaksi Naton huonoa puolta: Nato hyökkäsi Al Qaidan tärkeimmän liittolaisen kimppuun, mikä lietsoo terrorismia.

– Ja siinä sodassa Natolta loppuivat täsmäaseet, Packalén huomautti.

Venäjän strategia on nykyaikaistunut

Packalénin mukaan Nato haluaisi mielellään Suomen mukaan, koska se tahtoisi sulkea Venäjän laivaston Suomenlahden pohjukkaan, eli eristää Kaliningradin emämaasta. Juuri tämän vuoksi Natoon ei kannata liittyä, koska Venäjä tarvitsee jommankumman tai molemmat Suomenlahden rannat, jos kriisi tulee. Nato-jäsenyys lisäisi hyökkäyksen mahdollisuutta.

Tähän liittyy Venäjän strategian muutos. Vuoden 2008 Georgian sota sujui Packalénin mukaan Venäjältä huonosti, vaikka Georgia kukistuikin, kun se ei kyennyt vastarintaan.

– Suomikin pystyisi taistelemaan vanhanmallista Venäjän armeijaa vastaan liikekannallepanon jälkeen, hän sanoo.

– Mutta vuonna 2010 Venäjä uudisti armeijaansa: tuli neljä sotilasaluetta ja tehokkaita prikaateja. Näitä nopean toiminnan DVD-joukkoja meidän pitää pelätä. Jos hyökkäys tulee, se tulee tunneissa. Jos emme kykene estämään niitä valtaamasta lentokenttiä heti, kalliilla lentokoneilla ei tehdä mitään. Valmistautuminen ei välttämättä näy läntisellä sotilasalueella, vaan se voi tapahtua keskisellä alueella. Sitä on vaikeaa huomata ja antaa haasteen tiedustelulle, hän arvioi.

Sissijoukot Venäjän erikoisjoukkoja vastaan

Suomen pitäisi vastata tähän omilla kustannustehokkailla erikoisjoukoilla: sissijoukoilla, joiden tärkein ase olisi tarkka-ampujakivääri. Tällaiset joukot voisivat suojata tärkeitä kohteita ja estää vihollista kulkemasta Suomen maanteillä.

Naton tiedustelua pidetään suuressa arvossa, mutta Packalén ihmettelee, kuinka vähän tietoa se on voinut julkaista Venäjän liikkeistä Krimillä ja Ukrainassa.
Hän ei tiedä, miksi. Tiedon julkistaminen on informaatiosotaa, mutta esimerkiksi kuvien julkaiseminen venäläisistä tankeista olisi Naton intressissä, sen sijaan näytetään vain kuvaa muutamasta tankista, jotka voivat olla T-64-vaunuja, joka kuuluu Ukrainan varustukseen, ei Venäjän.

Suomen pitää siis pyrkiä pysymään kriisien ulkopuolella, mutta kehittää samalla omaa uskottavaa puolustustaan kustannustehokkailla tavoilla. Jos hyökkäys tulee, pitää selvitä ensimmäisistä tunneista ja päivistä. Jokainen päivä antaa Yhdysvalloille aikaa valmistaa aseita kolmessa vuorossa ja Nato-maidenkin herätä.

– Apua tulee, koska on Naton etu, että taistelu tapahtuu Suomessa eikä Nato-maissa, Packalén toteaa.

Auttaako Nato-jäsenyys sitten vaikkapa Baltian maita? Niiden valtaaminen tapahtuu tunneissa.

– Hyökkäisikö Nato Baltiaan, jos Venäjä on sen ensin vallannut? Packalén kysyy ja sanoo, ettei tiedä.

Myös Ukrainan kriisi pitäisi ratkaista neuvottelemalla, mutta niin kauan kuin kapinallisten kanssa ei neuvotella, ratkaisua ei Packalénin mielestä synny.