LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Sosiaalisen median aikakaudella laajaan vuoropuheluun – ja samalla tiedon keräämiseen on tarjolla loputtomasti mahdollisuuksia perinteiselle medialle, mutta somen vaikutus onkin toisenlainen: monet valtamedian toimittajat ovat pitkälti vetäytyneet omaan kuplaansa, ja kieltäytyvät vuoropuhelusta.
Esimerkiksi Helsingin Sanomat on tyystin lopettanut juttujensa jakamisen suositulla X-alustalla. HS-päätoimittaja Erja Yläjärvi puolestaan vetäytyi keskustelusta X:ssa jo viime syksynä.
X on muuttunut sellaiseksi ettei sitä enää pysty järkevästi käyttämään ja käyn täällä enää satunnaisesti. Minullle suoraan tarkoitetut ajatukset Hesarista kannattaa siis laittaa suoraan vaikka meiliin. Omassa some-elämässä muut alustat ovat pysyneet käytössä.
— Erja Yläjärvi (@EYlajarvi) October 31, 2024
Yleisradion päätoimittajat ovat lopettaneet vuorovaikutteisen somen käytön jo vuosia sitten. Ylen strategiaksi onkin muodostunut omien kehyskertomuksiensa ja näkökulmiensa suojeleminen siten, ettei niitä voi Ylen alustoilla tai tileillä kukaan haastaa tai täydentää puuttuvalla tiedolla. Selkeimmillään ilmiö näky esimerkiksi Yle-perjantaiaamun Jälkiviisaat-keskustelussa, joka tunnetusti on samanmielisten toverillista hymistelyä – aiheesta riippumatta.
Kuvio toistuu Helsingin Sanomissa, joka hallituksen kehysriihen aikaan, huhtikuussa, tarjoili runsaasti palstatilaa valikoimilleen taloustieteilijöille, joiden kaikkien mielestä yhteisöveron alentaminen on huono tai vähintäänkin arveluttava idea. HS ei kysynyt veronalennuksista esimerkiksi Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomistilta, jonka näkemyksen mukaan nyt on hyvä hetki tehdä kiristävän talouspolitiikan sijaan jotain muuta.
HS-jutussa lehden valikoimat taloustieteilijät sanovat, että suunnitelma yritysten ja yhteisöjen verotuksen keventämiseksi heikentäisi julkista taloutta. HS ei kuitenkaan kerro, että kun Suomi viimeksi alensi yhteisöveroa, verokertymä lähti kasvuun.
Vielä 2010-luvulla Yleisradion sometileillä oli vapaan kansalaiskeskustelun mahdollisuus. Ei enää. Facebookissa Yle Uutiset on estänyt kommentoinnin miltei kokonaan, ja vaatii Yle-tunnuksen käyttöönottoa. Niin ikään X-alustalla Yle ei salli täydentäviä kommentteja jakamiinsa Yle-uutisiin. Näin Yle pääsee esittelemään haluamiaan näkökulmia esimerkiksi Gazan tilanteesta itse valikoimiensa puhuvien päiden kautta – ilman soraääniä.
Eduskunnan ulkopuolella yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu onkin pitkälti jakautunut kahteen erilliseen tilaan: sosiaalisen median avoimeen keskusteluun ja toisaalta vanhan valtamedian kontrolloimaan kuplaan, jossa vuoropuhelua käyvät lähinnä toistensa kanssa samaa mieltä olevat asiantuntijat ja etujärjestöjen lobbarit.
Poikkeuksiakin löytyy: muun muassa Iltalehti sallii useimmiten juttujensa kommentoinnin somealustoillaan. Toisinaan myös jopa Ylen keskusteluohjelmissa eri näkökulmat poliitikkojen keskusteluissa nousevat esiin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.
Opposition ja median mielestä hallitus on aina väärässä, myös silloin, kun se toteuttaa opposition ja median aikaisemmin toivomia asioita, kirjoittaa perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra viestipalvelu X:n päivityksessään.
Ison-Britannian paikallisvaalien tulos on lähes vallankumous, sillä se merkitsee käytännössä perinteisen kaksipuoluejärjestelmän tuhoa. Nigel Faragen Reformipuolue sai vaaleissa murskavoiton, mutta se ei tunnu olevan edelleenkään uutinen Suomessa. Muualla maailmassa kylläkin.
Onko median uutisointi puolueellista? Saako islamia kritisoida? Vaivaako Suomea "vihapuhehysteria"? Luoko media harhakuvia ja minkä kaiken informaation perään kuluttajan kannattaa juosta? Suomen Uutiset Show’n uudessa jaksossa kansanedustaja Joakim Vigelius sekä varatuomari-kirjailija Jarkko Tontti antavat palaa puhumalla sananvapaudesta ja median luomista harhoista niiden oikeilla nimillä. Tietokirjailija Katleena Kortesuo toimittaa jakson.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Viikon suosituimmat
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
