LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Sosiaalisen median aikakaudella laajaan vuoropuheluun – ja samalla tiedon keräämiseen on tarjolla loputtomasti mahdollisuuksia perinteiselle medialle, mutta somen vaikutus onkin toisenlainen: monet valtamedian toimittajat ovat pitkälti vetäytyneet omaan kuplaansa, ja kieltäytyvät vuoropuhelusta.
Esimerkiksi Helsingin Sanomat on tyystin lopettanut juttujensa jakamisen suositulla X-alustalla. HS-päätoimittaja Erja Yläjärvi puolestaan vetäytyi keskustelusta X:ssa jo viime syksynä.
X on muuttunut sellaiseksi ettei sitä enää pysty järkevästi käyttämään ja käyn täällä enää satunnaisesti. Minullle suoraan tarkoitetut ajatukset Hesarista kannattaa siis laittaa suoraan vaikka meiliin. Omassa some-elämässä muut alustat ovat pysyneet käytössä.
— Erja Yläjärvi (@EYlajarvi) October 31, 2024
Yleisradion päätoimittajat ovat lopettaneet vuorovaikutteisen somen käytön jo vuosia sitten. Ylen strategiaksi onkin muodostunut omien kehyskertomuksiensa ja näkökulmiensa suojeleminen siten, ettei niitä voi Ylen alustoilla tai tileillä kukaan haastaa tai täydentää puuttuvalla tiedolla. Selkeimmillään ilmiö näky esimerkiksi Yle-perjantaiaamun Jälkiviisaat-keskustelussa, joka tunnetusti on samanmielisten toverillista hymistelyä – aiheesta riippumatta.
Kuvio toistuu Helsingin Sanomissa, joka hallituksen kehysriihen aikaan, huhtikuussa, tarjoili runsaasti palstatilaa valikoimilleen taloustieteilijöille, joiden kaikkien mielestä yhteisöveron alentaminen on huono tai vähintäänkin arveluttava idea. HS ei kysynyt veronalennuksista esimerkiksi Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomistilta, jonka näkemyksen mukaan nyt on hyvä hetki tehdä kiristävän talouspolitiikan sijaan jotain muuta.
HS-jutussa lehden valikoimat taloustieteilijät sanovat, että suunnitelma yritysten ja yhteisöjen verotuksen keventämiseksi heikentäisi julkista taloutta. HS ei kuitenkaan kerro, että kun Suomi viimeksi alensi yhteisöveroa, verokertymä lähti kasvuun.
Vielä 2010-luvulla Yleisradion sometileillä oli vapaan kansalaiskeskustelun mahdollisuus. Ei enää. Facebookissa Yle Uutiset on estänyt kommentoinnin miltei kokonaan, ja vaatii Yle-tunnuksen käyttöönottoa. Niin ikään X-alustalla Yle ei salli täydentäviä kommentteja jakamiinsa Yle-uutisiin. Näin Yle pääsee esittelemään haluamiaan näkökulmia esimerkiksi Gazan tilanteesta itse valikoimiensa puhuvien päiden kautta – ilman soraääniä.
Eduskunnan ulkopuolella yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu onkin pitkälti jakautunut kahteen erilliseen tilaan: sosiaalisen median avoimeen keskusteluun ja toisaalta vanhan valtamedian kontrolloimaan kuplaan, jossa vuoropuhelua käyvät lähinnä toistensa kanssa samaa mieltä olevat asiantuntijat ja etujärjestöjen lobbarit.
Poikkeuksiakin löytyy: muun muassa Iltalehti sallii useimmiten juttujensa kommentoinnin somealustoillaan. Toisinaan myös jopa Ylen keskusteluohjelmissa eri näkökulmat poliitikkojen keskusteluissa nousevat esiin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.
Opposition ja median mielestä hallitus on aina väärässä, myös silloin, kun se toteuttaa opposition ja median aikaisemmin toivomia asioita, kirjoittaa perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra viestipalvelu X:n päivityksessään.
Ison-Britannian paikallisvaalien tulos on lähes vallankumous, sillä se merkitsee käytännössä perinteisen kaksipuoluejärjestelmän tuhoa. Nigel Faragen Reformipuolue sai vaaleissa murskavoiton, mutta se ei tunnu olevan edelleenkään uutinen Suomessa. Muualla maailmassa kylläkin.
Onko median uutisointi puolueellista? Saako islamia kritisoida? Vaivaako Suomea "vihapuhehysteria"? Luoko media harhakuvia ja minkä kaiken informaation perään kuluttajan kannattaa juosta? Suomen Uutiset Show’n uudessa jaksossa kansanedustaja Joakim Vigelius sekä varatuomari-kirjailija Jarkko Tontti antavat palaa puhumalla sananvapaudesta ja median luomista harhoista niiden oikeilla nimillä. Tietokirjailija Katleena Kortesuo toimittaa jakson.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Facebookissa jyrkästi Euroopan parlamentin äänestystä, jossa italialaismeppi Ilaria Salis sai pitää syytesuojansa vain yhden äänen erolla. Tynkkysen mukaan päätös lähettää vaarallisen viestin, että äärivasemmistolainen väkivalta hyväksytään Euroopassa.
Kolmansista maista tuleville ammattikoulussa tai lukiossa opiskeleville henkilöille on tulossa lukuvuosimaksut. Jatkossa oleskeluluvan myöntäminen opiskelua varten edellyttää myös koulutuksen järjestäjän määräämien maksujen suorittamista.
Kansanedustaja Minna Reijonen piti eduskunnan salipuheessaan tulevaa polttoaineiveron kevennystä yltiösuperhienona juttuna. Polttoainevero laskee noin 50 miljoonaa euroa ensi vuonna.
Lähes paikoilleen jämähtäneen energiakäänteen jättikulut romuttavat saksalaista sosiaalivaltiota. Saksan suurimman päivälehden päätoimittaja vaatii liittokansleri Merziä luopumaan ”ilmastososialismista” saksalaisten lasten tulevaisuuden pelastamiseksi. Teollisuudessa pakataan laukkuja.
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila kommentoi viestipalvelu X:ssä Gazaan matkustaneiden aktivistien toimintaa. Junnila pitää Greta Thunbergin ja kumppanien Gazan-reissua "egomatkana", jossa humanitaarisen avun sijaan korostuivat poliittiset performanssit, sisäiset ristiriidat ja huomion hakeminen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tehnyt eduskunnassa lakialoitteen, jossa hän esittää äänioikeuden rajaamista kunta- ja aluevaaleissa vain Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden sekä Islannin ja Norjan kansalaisille.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra syyttää keskustaa kansanedustajien maalittamisesta ja kertoo, että raju häirintä ulottuu myös perheenjäseniin. Hän painottaa, että tappouhkaukset ja pelottelukuvasto vaarantavat demokratian, ja vaatii keskustan paikallistoimijoita lopettamaan ylilyönnit.
Muslimiveljeskunta pyrkii kasvattamaan valtaansa Euroopassa erityisesti yliopistojen kautta. Keskeisiä yhteiskunnallisia päätöksiä voidaan ohjailla vaikuttamalla tuleviin päättäjiin. Pitkän aikavälin tavoitteena järjestöllä on perustaa Eurooppaan sharia-lakiin ja islamilaiseen talousjärjestelmään perustuva kalifaatti. Se voisi onnistua vasemmiston vanavedessä.
Israelin Gazasta löytämät Hamasin asiakirjat yhdistävät Global Sumud -laivueen johtajat terroristijärjestöön. Laivueessa oli mukana useita kansainvälisiä aktivisteja, heidän joukossaan myös ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg. Fox Newsin ja Euronewsin mukaan Israelin julkaisemien asiakirjojen perusteella osa laivueen järjestäjistä oli yhteydessä Hamasin ulkomaantoimijoihin sekä PCPA-järjestöön, jota Israel pitää Hamasin peiteorganisaationa. Israelin mukaan aluksilta ei myöskään löytynyt humanitaarista apua, vaikka järjestäjät väittivät kuljettavansa elintarvikkeita ja lääkkeitä Gazaan.
Uutisia tuottavat ja välittävät (ainakin toistaiseksi) ihmiset ja maailman tapahtumat ovat siten aina tavalla tai toisella suodattuneita. Luontevaa kuitenkin olisi, jos verorahoilla jyvitetty uutistoiminta pyrkisi ponnekkaan aidosti monipuoliseen, eri näkökantoja esiin tuovaan raportointiin. Maailma muuttuu ja toivottavasti Yle sen mukana.
