LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
4. luetuin
Sosiaalisen median aikakaudella laajaan vuoropuheluun – ja samalla tiedon keräämiseen on tarjolla loputtomasti mahdollisuuksia perinteiselle medialle, mutta somen vaikutus onkin toisenlainen: monet valtamedian toimittajat ovat pitkälti vetäytyneet omaan kuplaansa, ja kieltäytyvät vuoropuhelusta.
Esimerkiksi Helsingin Sanomat on tyystin lopettanut juttujensa jakamisen suositulla X-alustalla. HS-päätoimittaja Erja Yläjärvi puolestaan vetäytyi keskustelusta X:ssa jo viime syksynä.
X on muuttunut sellaiseksi ettei sitä enää pysty järkevästi käyttämään ja käyn täällä enää satunnaisesti. Minullle suoraan tarkoitetut ajatukset Hesarista kannattaa siis laittaa suoraan vaikka meiliin. Omassa some-elämässä muut alustat ovat pysyneet käytössä.
— Erja Yläjärvi (@EYlajarvi) October 31, 2024
Yleisradion päätoimittajat ovat lopettaneet vuorovaikutteisen somen käytön jo vuosia sitten. Ylen strategiaksi onkin muodostunut omien kehyskertomuksiensa ja näkökulmiensa suojeleminen siten, ettei niitä voi Ylen alustoilla tai tileillä kukaan haastaa tai täydentää puuttuvalla tiedolla. Selkeimmillään ilmiö näky esimerkiksi Yle-perjantaiaamun Jälkiviisaat-keskustelussa, joka tunnetusti on samanmielisten toverillista hymistelyä – aiheesta riippumatta.
Kuvio toistuu Helsingin Sanomissa, joka hallituksen kehysriihen aikaan, huhtikuussa, tarjoili runsaasti palstatilaa valikoimilleen taloustieteilijöille, joiden kaikkien mielestä yhteisöveron alentaminen on huono tai vähintäänkin arveluttava idea. HS ei kysynyt veronalennuksista esimerkiksi Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomistilta, jonka näkemyksen mukaan nyt on hyvä hetki tehdä kiristävän talouspolitiikan sijaan jotain muuta.
HS-jutussa lehden valikoimat taloustieteilijät sanovat, että suunnitelma yritysten ja yhteisöjen verotuksen keventämiseksi heikentäisi julkista taloutta. HS ei kuitenkaan kerro, että kun Suomi viimeksi alensi yhteisöveroa, verokertymä lähti kasvuun.
Vielä 2010-luvulla Yleisradion sometileillä oli vapaan kansalaiskeskustelun mahdollisuus. Ei enää. Facebookissa Yle Uutiset on estänyt kommentoinnin miltei kokonaan, ja vaatii Yle-tunnuksen käyttöönottoa. Niin ikään X-alustalla Yle ei salli täydentäviä kommentteja jakamiinsa Yle-uutisiin. Näin Yle pääsee esittelemään haluamiaan näkökulmia esimerkiksi Gazan tilanteesta itse valikoimiensa puhuvien päiden kautta – ilman soraääniä.
Eduskunnan ulkopuolella yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu onkin pitkälti jakautunut kahteen erilliseen tilaan: sosiaalisen median avoimeen keskusteluun ja toisaalta vanhan valtamedian kontrolloimaan kuplaan, jossa vuoropuhelua käyvät lähinnä toistensa kanssa samaa mieltä olevat asiantuntijat ja etujärjestöjen lobbarit.
Poikkeuksiakin löytyy: muun muassa Iltalehti sallii useimmiten juttujensa kommentoinnin somealustoillaan. Toisinaan myös jopa Ylen keskusteluohjelmissa eri näkökulmat poliitikkojen keskusteluissa nousevat esiin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.
Opposition ja median mielestä hallitus on aina väärässä, myös silloin, kun se toteuttaa opposition ja median aikaisemmin toivomia asioita, kirjoittaa perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra viestipalvelu X:n päivityksessään.
Ison-Britannian paikallisvaalien tulos on lähes vallankumous, sillä se merkitsee käytännössä perinteisen kaksipuoluejärjestelmän tuhoa. Nigel Faragen Reformipuolue sai vaaleissa murskavoiton, mutta se ei tunnu olevan edelleenkään uutinen Suomessa. Muualla maailmassa kylläkin.
Onko median uutisointi puolueellista? Saako islamia kritisoida? Vaivaako Suomea "vihapuhehysteria"? Luoko media harhakuvia ja minkä kaiken informaation perään kuluttajan kannattaa juosta? Suomen Uutiset Show’n uudessa jaksossa kansanedustaja Joakim Vigelius sekä varatuomari-kirjailija Jarkko Tontti antavat palaa puhumalla sananvapaudesta ja median luomista harhoista niiden oikeilla nimillä. Tietokirjailija Katleena Kortesuo toimittaa jakson.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Viikon suosituimmat
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.
Lue lisää
Lue lisää
