

Ulkoilija Siltamäessä Helsingissä joulukuussa 2015. Arkistokuvaa. / Markku Ulander
Pariisin ilmastosopimuksen ratifiointi ei vielä tarkoita 39 prosentin päästövähennyksiin sitoutumista
Suomi ei vielä sitoudu 39 prosentin päästövähennystavoitteeseen, vaikka Pariisin ilmastosopimus ratifioitaisiin nopeutetussa aikataulussa. Näin sanoo ympäristöministeriön ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) matkustaa huomenna perjantaina Brysseliin ympäristöasioista vastaavien ministerien tapaamiseen, jossa EU:n on tarkoitus edistää Pariisin ilmastosopimuksen ratifiointia.
– Vaikka Pariisin ilmastosopimus allekirjoitettaisiin nopeastikin, ei tämä vielä sido Suomea kansallisella tasolla hyväksymään EU:n tavoitteita tai esityksiä, kuten 39 prosentin päästövähennystä Suomelle. Neuvottelut ovat vasta alkamassa, Honkatukia sanoo.
Vuonna 2014 EU sitoutui alentamaan päästöjä 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Maittain tätä pakettia ei ole jaettu.
Honkatukian mukaan Pariisin sopimus toimii toisin kuin Kioton sopimus.
– Kioto II kohteli Suomea huonosti, mutta Pariisin sopimus jättää sopijamaille itselleen päätettäväksi, kuinka paljon ne haluavat rajoittaa päästöjään itse. Jälkeenpäin sitten seurataan, kuinka maat onnistuvat tavoitteidensa ajamisessa, hän täsmentää.
Honkatukian mukaan valvontaa, velvoittavuutta ja painetta voi tulla EU:n yhteisestä ilmastopolitiikasta, mutta ei suoraan Pariisin sopimuksesta.
– EU:n ja Suomen tasolla neuvottelut ovat vasta alkamassa. Suomen metsien kohtalo – ja kysymys siitä, ovatko ne hiilinieluja vai päästölähteitä – ei koske Pariisin sopimusta lainkaan, Honkatukia sanoo. Eli tulevien EU-tason neuvotteluiden asia sekin.
Suomen osalta Pariisin ilmastosopimuksen kansallista ratifiointia koskevan hallituksen esityksen valmistelu on jo pitkällä.
Ministeri Tiilikainen totesi tiedotteessaan 22.9, että hallituksen tavoitteena on toimittaa asiaa koskeva hallituksen esitys eduskunnalle ennen marraskuista Marrakechin ilmastokokousta.
PS: 39 prosentin vähennys ei käy
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho linjasi elokuun lopulla, ettei 39 prosentin päästökaupan ulkopuolisten päästöjen vähennystavoite käy päinsä. Komission esitys oli hallitusohjelman vastainen. Perussuomalaiset katsoi, ettei komission esitystä voida toteuttaa markkinaehtoisesti ilman että maan teollisuuden kilpailukyky vaarantuu.
PS katsoi myös, että ylikorkean tavoite kiihdyttäisi hiilivuotoa – eli suomalaisen teollisuuden ulosliputusta muihin maihin, mahdollisesti EU:n ulkopuolelle.
Asiasta on käyty ankaraa kädenvääntöä. Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen vaati syyskuun alussa, että ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen on joko ryhdistäydyttävä tai siirryttävä ilmastosopimusneuvotteluista syrjään.
Perussuomalaiset piti kohtuuttomana, että siinä missä Suomen vähennystavoite oli 39 %, huomattavasti enemmän saastuttavien maiden tavoitteet olisivat minimaaliset: Puola 7 %, Romania 2 % ja Bulgaria 0 %.
– Niissä maissa, joissa päästöjä vähentävät investoinnit olisivat suhteessa edullisimpia, pyritään minimaalisiin päästövähennyksiin. Niissä maissa, joissa investoinnit ovat suhteissa kaikkein kalleimpia, pyritään maksimaalisiin päästövähennyksiin, Putkonen totesi aiemmin.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittikin, että Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD ryhtyisi rahoittamaan Puolan, Romanian, Bulgarian ja muiden vastaavia ilmastoprojekteja, jotta EU:n kokonaistavoite saataisiin toteutettua.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


”Inspiroiva, historiallinen ja käänteentekevä” ilmastosopimus hidastaisi lämpenemistä enintään 0,2 asteella – suomalainen teollisuus maksaisi raskaan hinnan

Vihreä talous sakkaa Kanadan Ontariossa – Yhdysvalloissa teolliset työpaikat lisääntyvät
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.

Festariesiintyjä huusi kuolemaa israelilaisille – brittiyleisö huusi innoissaan mukana
Glastonburyn festivaaleilla rap-esiintyjä huusi kuolemaa israelilaisille ja toivoi Allahin nimissä Palestiinan vapautuvan. Pääministeri ja monet muut poliitikot ovat tuominneet vihapuheen. BBC myöntää rikkoneensa omia vihapuheen vastaisia ohjeitaan lähettäessään keikan suorana lähetyksenä. Rap-duon Yhdysvaltain kiertue peruuntuu, koska heidän viisuminsa peruutettiin.

Jussi Halla-aho Suomen ja Venäjän suhteista: Mille pohjalle valtioiden suhteita voidaan rakentaa, jos sopimukset ja omat sitoumukset eivät merkitse venäläisille mitään?
Toisen maailmansodan ja Stalinin kuoleman jälkeen Suomen ja Neuvostoliiton välillä vallitsi venäläisnäkemyksen mukaan erityissuhde. Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa taasen oli vallalla väärinkäsitys, jonka mukaan ”pystymme omalla käytöksellämme ja toiminnallamme manageroimaan Venäjää”. Nyt valtioiden välillä ei ole jäljellä mitään, minkä päälle rakentaa.