Keskustan kansanedustaja Mauri Pekkarinen tyrmää SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen (sd.) puheet täysistä Kreikka-vakuuksista.
– Kun Jutta Urpilainen (sd. puhuu, että Suomella on kaikissa tilanteissa toimivat täysimääräiset vakuudet, niin se ei ole niin, Pekkarinen sanoi tiistaiaamuna Ylen Ykkösaamussa. Hän totesi samalla, ettemme ole täysin vakuudettomiakaan: ns. vakuudet kattavat hänen arvionsa mukaan 20-40 prosenttia Suomen Kreikka-lainoista.
– Se ei ole perinteisessä mielessä vakuus, vaan se on tuottojenvaihtosopimus, Pekkarinen totesi.
Juridinen ja poliittinen riski
Laukeavatko takuut joskus maksuun? Saako Suomi silloin jotakin? Pekkarisen mielestä sitä pitää vielä miettiä. Hän viittaa takuutilille talletettuun 924 miljoonaan euroon.
– Ovatko he hyvää hyvyyttään antaneet miljardi euroa Suomelle? Vai löytyykö jokin salainen järjestely, joka liittyy esimerkiksi Kreikan panttaamattomuussopimuksiin?
Niiden nojalla Kreikka ei voinut myöntää Suomelle perinteistä valtioiden välistä takausta.
– Jos muut Kreikan velkojat pystyvät todistamaan, että Kreikka on kiertänyt Suomen kanssa tekemällään johdannaisvaihtosopimuksella Kreikkaa sitovan panttaamattomuussopimuksen, niin se on vahva juridinen riski! Toinen riski on poliittinen: jos euro on hajoamistilassa ja Suomea vaaditaan osallistumaan talkoisiin. Mutta juridinen riski on suurempi, Pekkarinen arvioi.
Brax: Sopimus ei ollut tavanomainen eikä edullinen
Vihreiden kansanedustaja Tuija Brax oikoo myös Urpilaisen (sd.) selitystä Kreikan lainojen ns. vakuussopimusten luonteesta.
– Kun kuulee puhuttavan, että sopimus on liike-elämässä tavanomainen ja edullinen, niin juristina arvioin, että liike-elämän järjestelyt eivät ole tavallisesti näin monimutkaisia – eivätkä näin kalliita.
Brax puhui asiasta Ylen Ykkösaamussa, johon osallistuivat myös keskustan Mauri Pekkarinen ja kokoomuksen Marja Matikainen-Karlsson. Pekkarisen mielestä Suomen pitäisi olla täydellisesti riippumaton ulkomaisesta asiantuntemuksesta.
– On vaikea uskoa, että ministeriö olisi ulkoistanut osaamistaan, mutta jos niin on ollut, olisi se paha virhe.
Matikainen-Karlsson pitää ongelmana sitä, ettei Suomessa ole rahoitusalan osaamista, jolla olisi voitu tehdä tällaiset järjestelyt omin voimin.
– Pitäisi olla entistä enemmän pankkialan rahoitusosaamista, muutakin kuin yritysmaailman rahoitusalalta. Koulutusta ja tietotaitoa pitäisi sillä alalla lisätä.
Brax piti selvänä, ettei ministeriöltä voi edellyttää Britannian ja Kreikan lakien tuntemista.
– Mutta että Suomen julkisuuslakiakin selvitetään ulkoisista lähteistä – se on väärin, Brax katsoo.
Veli-Pekka Leskelä