Eduskunta hyväksyi perjantaina pakolaisten perheenyhdistämistä koskevan lain tiukennuksen. Eduskunta hyväksyi asiaa koskevan lain sisällön äänestyksessä selvin äänin 92-66. Lain hyväksymistä edelsi torstai-iltana tuntikausia kestänyt tiukka väittely perussuomalaisten ja punavihreän opposition välillä. Ennen debattia koettiin eriskummallinen tilanne.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola kuvasi tapahtunutta Facebook-sivuillaan seuraavasti:
– Eilen eduskunnan käytävällä, kun olimme taas päättäneet kiristää ulkomaalaislakia, tuli eräs oppositiopoliitikko sähisemään minulle, että olisin hänen listallaan ensimmäinen joka tulisi lähettää Suomesta pois. Tänään, kun tiukensimme näitä perheenyhdistämiskriteereitä, tämä samainen edustaja pillahti itkuun. Monien muidenkin oppositiolaisten mielestä olimme epäinhimillisiä ja aivan kamalia.
Eerola viittasi kommentillaan Eva Biaudetiin. Hän ei tiettävästi pahoittanut mieltään karkotuslistalle joutumisesta.
Torstaina kova keskustelu
Lakimuutos merkitsee tiukennusta perheenyhdistämisen edellytyksiin EU-direktiivin mukaisesti. Jatkossa kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavan henkilön perheenyhdistämisen edellytyksenä on riittävä toimeentulo. Toimeentuloedellytyksestä voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii.
Lain hyväksymistä edelsi torstai-iltana tuntikausia kestänyt tiukka väittely perussuomalaisten ja punavihreän opposition välillä.
Hallintovaliokunnan mietinnön esitteli valiokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattila (ps.) kello 17.43, minkä jälkeen käytettiin kokonaista 79 puheenvuoroa. Keskustelu päättyi kello 22.05. Äänessä olivat lähinnä vasemmistoliiton, vihreiden sekä SDP:n punavihreän laidan kansanedustajat, muutama kristillisdemokraatti ja heitä vastassa perussuomalaiset.
Lykkäysesitystä täytyi varoa
Perussuomalaiset joutuivat olemaan loppuun saakka tarkkana sen vuoksi, että esittäisikö joku opposition edustaja asian käsittelyn lykkäämistä. Tämä olisi ollut vakava paikka, koska eduskunta on siirtymässä kesätauolle.
Mattila huomautti puheenvuorossaan, ettei valiokunnan mietintö ole edes niin tiukka kuin mihin direktiivi antaisi mahdollisuuden.
– Lakiehdotus merkitsee sitä, että se täyttää perheenyhdistämisdirektiivin ja kansainvälisten velvoitteiden asettamat vaatimukset ja on EU:n oikeusvaltioperiaatteen mukainen. Lakiehdotus ei ole toimeentuloedellytyksen osalta direktiiviä suotuisampi. Esityksessä ei ehdoteta otettavaksi käyttöön muita direktiivin sallimia lisäedellytyksiä. Näiltä osin lakiehdotus on perheenyhdistämisdirektiivin minimiedellytyksiä huomattavasti suotuisampi, Mattila korosti jo ennen kuin oppositio oli ehtinyt saada suutaan auki.
Juho Eerola katsoi, että Suomi kantaa pohjoismaista vastuuta hillitessään omalta osaltaan maahanmuuton painetta muiden Pohjoismaiden tavoin.
– Eräs edustaja yllättyi aiemmin tällä viikolla eli eilen tässä salissa kuultuaan, että hallituksen tavoitteena onkin tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaa. Tämä on aivan totta ja oikein, ei siinä ole mitään yllättävää. Suomi ja koko Eurooppa jatkavat perheenyhdistämiseen ja muuhun maahanmuuttoon liittyvien kriteerien tiukentamista, eli ei tämä tässä nyt mikään viimeinen ollut. Suomi ei katso sivusta, vaan myös meidän on kannettava yhteiseurooppalaista ja yhteispohjoismaista vastuuta, Eerola korosti.
Hallitus noudattaa kansan tahtoa
Simon Elo (ps.) vastasi Li Anderssonille (vas.), että hallituksen linja vastaa kansan näkemyksiä.
– Kun katsotaan kaikkia suomalaisia, niin tutkimuksissa merkittävä osa suomalaisista, suuri enemmistö, haluaisi vähentää turvapaikanhakijoiden määrää Suomessa, eli kyllä suomalaisten enemmistön kanta on sillä linjalla, millä nähdäkseni hallitus tässä on, Elo korosti.
Eerola korosti, ettei hän eikä hallitus vastusta kaikkein hädänalaisimpien auttamista.
– Tosiaan on tarkoitus, että autetaan kaikkein hädänalaisimpiakin, ja sen tähdenhän meillä on olemassa ja aina ollut tämä kiintiöpakolaisjärjestelmä, jota minä ainakaan en koskaan muistaakseni ole millään lailla vastustanut, ja edelleenkin toivoisin, että mentäisiin enemmän tämän kiintiöpakolaisjärjestelmän suuntaan myös näitä turvapaikanhakijoita valitessamme. Nämä hakemukset täytyisi tulevaisuudessa jatkossa pystyä tekemään esimerkiksi niiltä kansainvälisiltä pakolaisleireiltä, ei näin, että spontaanisti tullaan rajoille ja valitaan pitkin Eurooppaa näitä maita, Eerola korosti.
Hän totesi vasemmisto-oppositiolle myös, että pakolaiskiintiö pysyy hallituskauden aikana suunnilleen ennallaan.
”Luikertelu” loppui
Kokoomuksen Ben Zyskowicz kiiruhti saliin, kun vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö oli syyttänyt kokoomuslaisia luikertelijoiksi, jotka eivät puolusta hallituksen esitystä.
– Jotta olisi mitään onnistumisen edellytyksiä kotouttamisessa, on tärkeätä, että Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä ja myös niiden määrä, jotka voivat Suomeen jäädä, jollain tavoin vastaavat meidän voimavaroja. Jos Suomi näissä perheenyhdistämisasioissa noudattaisi erittäin paljon lievempää linjaa kuin esimerkiksi kaikki muut Pohjoismaat, kuin muut Euroopan maat, on aivan selvää, että määrät Suomessa nousisivat sellaisiksi, että mitään edellytyksiä kotoutumisen onnistumiseksi ei olisi. Tästä tässä laissa on kyse, Zyskowicz paalutti.
Zyskowicz piti selvänä näyttönä vetovoimatekijöistä, että peräti 20 000 irakilaista vaelsi koko Euroopan halki nimenomaan Suomeen.
Jani Mäkelä (ps.) muistutti, että lakien tiukentamisella on kiire.
– Tilanne on se, että meillä on todennäköisesti vain hengähdystauko turvapaikkakriisissä. Nyt on toimittava ja kiristettävä niitä lakeja, kun ne hakijamäärät perheenyhdistämiseen ovat vielä vähäisiä. Tulevaisuudessa ne voivat olla suurempia. Samasta syystä poistettiin humanitäärinen suojelu, että näitä tapauksia olisi voinut kenties tulla jatkossa enemmän. Tämä on osa johdonmukaista turvapaikkapolitiikkaa, mitä hallitus harjoittaa, Mäkelä muistutti.
Mika Niikko (ps.) muistutti perheenyhdistämisen tiukentamisen alkaneen jo aiempien hallitusten aikana.
– Kuten tänään olemme kuulleet useaan kertaan, oppositio, joka arvostelee tätä hallituksen esitystä, on itse ollut luomassa niitä pelisääntöjä, millä nykyistä perheenyhdistämispolitiikkaa tehdään, ja siinä mielessä me olemme tekemässä niitä töitä loppuun, mitkä olisi pitänyt saattaa jo muun muassa viime hallituskauden aikana valmiiksi. Syy siihen, miksi tätä perheenyhdistämistä halutaan tiukentaa, johtuu yksinkertaisesti siitä, että Suomessa on paljon löyhemmät käytännöt kuin muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa yleensä, Niikko totesi.
Veli-Pekka Leskelä